Kirja-arvostelut

Suomi etsii paikkaansa Ruotsin ja Venäjän välissä

Georg Magnus Sprengtporten B.A.Godenhjelmin maalauksessa vuodelta 1864.
Georg Magnus Sprengtporten B.A.Godenhjelmin maalauksessa vuodelta 1864.

• Raija Oranen: Kuninkaiden tiet. Teos 2012. 507 s.

Raija Orasen tuore romaani Kuninkaiden tiet on hengästyttävä lukukokemus: se tarjoaa puolen tuhatta sakeana vyöryvää sivua 1700- ja 1800-lukujen taitteen ylhäisön katkeamatonta juonittelua ja laskelmointia.

Armottomien poliittisten valtapelien taidokkaana kuvauksena Kuninkaiden teillä on laskematon joukko rinnastuskohteita historiallisen kaunokirjallisuuden perinteessä. Yhtä tärkeiden yksilötason kiemuroiden hahmottelussa teos vertautuu tietysti aihepiirin ohittamattomaan klassikkoon: Choderlos de Laclosin romaaniin Vaarallisia suhteita.

Oranen nostaa uuden kirjansa keskushenkilöiksi Suomen asemaan 200 vuotta sitten ratkaisevasti vaikuttaneen kaksikon: Gustaf Mauritz Armfeltin ja Georg Magnus Sprengtportenin. Yhtä monimutkaiset kuin ovat heidän keskinäiset henkilösuhteensa, yhtä jännitteisinä näyttäytyvät kaiken aikaa Ruotsin ja Venäjän valtiolliset suhteet, joista Suomen kohtalo olennaisimmin riippuu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Runsasta
aineistoa

Runsaan ja aihepiireiltään monivivahteisen aikaisemman tuotantonsa tavoin Oranen piirtää Armfeltin ja Sprengtportenin sekä lukuisat heidän lähipiirinsä henkilöt täyteläisinä ja yhä uusia ristiriitoja sykkivinä hahmoina. Kun keskeisenä näyttämönä on Suomi erityisesti Venäjän valtapolitiikan kohteena ja välikappaleena, tuoreen teoksen aineksissa heijastuu monin tavoin myös myöhempi historia; minkäänlaisiin itsetarkoituksellisiin rinnastuksiin romaani ei kuitenkaan sorru.

Orasen tuotantoa tunteville Kuninkaiden tiet tuo eräissä yksityiskohdissaan luonnollisesti mieleen hänen edellisen romaaninsa Nimeltään Kekkonen. Yhtäläisyysmerkkejä Armfeltin, Sprengtportenin ja Urho Kaleva Kekkosen tunnettujen ratkaisujen välille ei kuitenkaan kannata piirtää, eikä Kuninkaiden tiet semmoisesta vihjaakaan; historialliset tilanteet ovat erilaisia, niin myös yksilöiden motiivit ja pyrkimykset.

Suhteet Ruotsiin ja Kustaa III:n henkilöön muodostavat ensimmäisen niistä tekijöistä, jotka Orasen kaunokirjallisessa tulkinnassa luovat Anjalan liiton tapahtumien jälkeen jännitteitä Armfeltin ja Sprengtportenin välille. Samalla heidän persoonallisuuksiensa kemiat hahmottuvat alun perin lähes vastakkaisina. Suhtautuminen Venäjään tuntuu aluksi yhdistävän sotilasurallaan sekä menestyneitä että takaiskuja kokeneita miehiä, mutta tässäkin Kuninkaiden tiet tekee tarkan eron heidän välilleen solmiessaan vyyhteytyviä lankoja yhteen.

”Oranen piirtää Armfeltin ja Sprengtportenin sekä lukuisat heidän lähipiirinsä henkilöt täyteläisinä ja yhä uusia ristiriitoja sykkivinä hahmoina.”

Napakat
siirtymät

Orasen kerronta etenee lyhyinä napakoina lukuina ja nopeiden siirtymien siivittämänä.

Armfeltin ura johdattelee ensin Kustaa III:n kakkosmieheksi ja lopulta Aleksanteri I:n uskotuksi. Eurooppalaisena kiertolaisena hän paneutuu paitsi poliittisiin peleihin myös aikansa kulttuurielämän uusiin ilmiöihin. Kytkökset Varsinais-Suomeen – Tarvasjoelle, Halikkoon ja Turkuun – väikkyvät toki tapahtumien taustalla, mutta mitenkään keskeiseen asemaan ne eivät kohoa; ote on kansainvälinen, otteet maailmanmiesten.

Kuninkaiden teiden henkilöihin kuuluvat niin Napoleon, Giacomo Casanova, Katariina II, Aleksanteri I kuin Marie-Antoinettekin. Hovien säihke ja ihmissuhteiden yllättävyys rakentavat Orasen vankkaa historiallista kokonaisuutta tavalla, joka ei päästä helpolla sen paremmin Armfeltia kuin Sprengtporteniakaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ennen Raija Orasta keskushenkilöiden kaksikosta varsinkin Armfeltia on kotimaisen kaunokirjallisuuden perinteessä kuvattu aiemminkin; parhaiten muistetaan 1930-luvulta T. Vaaskiven Loistava Armfelt ja 1970-luvulta Mauri Sariolan kaksiosainen teos Suomalainen ratsastaja – Suomalainen kavaljeeri. Paremmuusjärjestykseen näitä kirjoja on turha asetella, niin erilaisia niiden näkökulmat ja tarkastelutavat ovat. Mutta tyystin omintakeisen lisän ja uudenlaisia sävyjä Oranen aihepiirin käsittelyyn antaa: vapautuneisuudessaan, nopealiikkeisyydessään, suorapuheisuudessaan, ironisuudessaan.

Raija Oranen esiintyy Turun kirjamessuilla perjantaina 5.10. klo 15 Agricola-lavalla. Haastattelijana Jarmo Virmavirta.

Gustaf Mauriz Armfelt. Muotokuva kuuluu Wiurilan kartanolle.
Gustaf Mauriz Armfelt. Muotokuva kuuluu Wiurilan kartanolle.
Raija Oranen jatkaa uudella romaanillaan vaihtelevien historiallisten miljöiden ja Suomen historian käänteiden tarkastelua.
Raija Oranen jatkaa uudella romaanillaan vaihtelevien historiallisten miljöiden ja Suomen historian käänteiden tarkastelua.

Luitko jo nämä?