• Rodrigo y Gabriela sekä The Northern Governors Linnan juhlissa torstaina 23. elokuuta.
Ensimmäistä kertaa Suomessa esiintynyt kitaraduo Rodrigo y Gabriela hämmästyttää. Meksikolaiset virtuoosit Rodrigo Sánchez ja Gabriela Quintero saavat kaksi puoliakustista kitaraa kuulostamaan parhaimmillaan kokonaiselta bändiltä rumpuineen ja bassolinjoineen. Nopeakätiset ja -sormiset kitaristit eivät tempoissa säästele vaan nopeus on valttia.
Rodrigo y Gabrielan juuret ovat paitsi Meksikossa myös Irlannissa. Alkuperäinen fanikanta syntyi esiintymisillä pienillä irkkupubilavoilla. Miksauksella kunnioitettiin historiaa, sillä useimmat kappaleista kuulostivat siltä kuin niiden olettaisi kuulostavan myös täysin akustisena – ilman volyymi- ja bassobuusteja.
Duo luottaa yhä enemmän omaan materiaaliinsa, ja torstaina kuultiinkin kappaleita pääosin levyltä 11:11 (2009). Tarjottiin yleisölle muutama cover-riffikin, sillä niiden kautta kaksikon suosio aikoinaan roihahti nykyisiin mittoihinsa. Metallican For Whom The Bell Tollsin ja muiden nostatusten jälkeen palattiin kuitenkin nopeasti takaisin omintakeiseen kikkailuun, joka fuusioi kitaraperinteitä flamencosta raskaaseen metalliin.
Levystä 11:11 julkaistiin hiljattain versio nimellä Area 52, jossa tutut kappaleet soivat C.U.B.A.-yhtyeen säestäminä sovituksina. Linnan juhlissa Rodrigo ja Gabriela esittelivät yhden C.U.B.A.-yhteistyökumppaneistaan: pianistilegenda Alex Wilsonin. Hän toi sopivasti vaihtelua kuulokuvaan, sillä yltiöpäisestä taituruudesta huolimatta puolitoista tuntia on pitkä aika kahdelle kitaralle.
Samalla järjestyi mahdollisuuksia lepohetkiin – tapa, jolla kitaroita piiskattiin, on fyysisyydessään rinnastettavissa vähintäänkin rankkaan kuntosalitreeniin.
Hurmiollinen virtuositeetti ei laantunut, vaikka illan pimetessä sää viileni entisestään. Sympaattinen Gabrielakin huomioi koleuden välispiikeissään, mutta kuulijat kohmeisine sormineen voivat vain ihmetellä sitä, miten t-paitaisillaan esiintyneiden muusikoiden kädet toimivat täydellä teholla viimeiseen rutistukseen asti.
Yleisö nousi keikan lopulla kannustamaan seisaaltaan, mistä duo kiitti encoreilla.
Suku on paras
Ennen kitaraduoa lavalle astellut The Northern Governors riemastutti sekä täydellisyyttä hipovalla yhteissoitollaan että välittömällä lavaolemuksellaan. Kun paketti oli vieläpä äänentoistoltaan ilmiömäinen, soitetun materiaalin olisi voinut tallentaa ilman suurempia ongelmia suoraan levylle.
Suomalaisen nuoren jazzsukupolven TNG on niitä bändejä, joiden keikalla haluaa nyökätä hillitysti päätään ja koputella rytmiä kantapäällä – mahdollisimman coolisti. Groove on ilmeisesti kirjoitettu geeneihin, sillä lähes koko tyylikkäästi svengaava yhtye on sukua keskenään.
Itse ”The Governorin” eli säveltäjä-trumpetisti Jorma Kalevi Louhivuoren puuttumista kokoonpanosta ei osannut murehtia ainakaan, jos näki bändin ensimmäistä kertaa livenä. Trumpetisti Janne Toivonen tuurasi Louhivuorta verrattomasti soitannollisesti muttei ymmärrettävistä syistä astunut hänen saappaisiinsa bändin keulahahmona.
Funkjazzia veivaava The Northern Governors on musiikkinsa näköinen yhtye. Lavan etuosassa soittaneet serkukset, kitaristi Petteri Sariola ja basisti Osmo Ikonen vetivät koko keikan täysillä: tuoleillaan istunut yleisö ei näyttänyt multitalentteja hämmentävän.
Saksofonisti Linda Fredrikssonin lisäksi kovin miesvoittoinen poppoo oli koonnut sukulaisistaan mimmikolmikon laulamaan taustoja ja luomaan tunnelmaa. TNG olikin lavalla paitsi äärimmäisen cool myös hölmistyttävän seksikäs yhtye.
