Näyttelyarvostelut

Näyttelyt: Finn looks

Kim Simonssonin Maja on keramiikkaa, jossa on erikoinen nailonkuitupinta.
Kim Simonssonin Maja on keramiikkaa, jossa on erikoinen nailonkuitupinta.

Greetings from SUOMI.

Fiskarsin kuparipaja 24.9. asti

Jos haluat vierailla tänä vuonna vain yhdessä kesänäyttelyssä, vahva suositukseni on Fiskars. Yli 50 taiteilijan teoksista koottu näyttely juhlistaa sata vuotta täyttävää Suomea. Kuraattoreiksi kutsutut kuvataiteilijat Petri Ala-Maunus ja Minna Suoniemi ovat onnistuneet erinomaisesti teosvalinnoissaan, joissa paikallisuus ja kansainvälisyys punoutuvat monisyisesti yhteen. Näyttely tarjoaa tuoreita näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen samalla kun sen esille nostamat kysymykset haastavat pohdintoihin yhteiskunnassa vallitsevasta tilasta.

Kurdiperheelle ei poliittisista syistä myönnetty Iranin matkustusasiakirjoja. Maasta ilman passia vuonna 1994 paenneen taiteilijan Dzamil Kamangerin (s. 1948) iranilaisella helmikudontatekniikalla toteutetut The Old Finnish Passport sekä The World Passport toimivat omakohtaisina kannanottoina yksilön vapauteen. Taiteilijan kudontatöitä oli pari vuotta sitten esillä Kiasmassa ja samalla tekniikalla Kamanger on versioinut myös italialaisohjaaja Pier Paolo Pasolinin elokuvien kohtauksia sekä runokirjojen kansia. Taiteilijapari Dzamil Kamanger ja Kalle Hamm (s. 1969) vastaanotti vuonna 2014 Suomi-palkinnon ansioistaan haastavien yhteiskunnallisten kysymysten käsittelemisestä taiteessaan. Kamanger oli tutustunut suomalaiseen Hammiin molempien työskennellessä helsinkiläisessä pizzeriassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Katalonialaissyntyisen Anna Estarriolan (s. 1980) Box-teoksen nukkehahmo lainaa taiteilijan omia ilmeikkäitä kasvoja ja suggestiivista ääntä. Huomioliiveihin puettu hahmo asettaa kysymyksiä periferiasta ja identiteetistä sen tavoitellessa kommunikaatioyhteyttä Marsiin. Teos on osa laajempaa, Helsingin Forum Boxissa esillä ollutta Phenomenal-näyttelyä. Keväällä Galleria Harmaassa esillä olleessa, samaan kokonaisuuteen kuuluneessa Reincarnation Failure -mediainstallaatiossa, videokuva projisoitiin kookkaan koirahahmon kasvoihin.

Pari vuotta sitten Designmuseossa esillä ollut Suomimuodin antologia -näyttely kysyi miten suomalaiselle yhteiskunnalle tyypilliset ilmiöt ‒ talvi, tasa-arvo ja insinöörivetoisuus ‒ heijastuvat tavassamme pukeutua. Näyttelyn kuraattorina toimi tuolloin kiinnostavia helsinkiläisiä pukeutujia ikuistaneesta Hell Looks -blogistaan tunnettu valokuvaaja Liisa Jokinen (s. 1974). Paikallista ja ekologista luksusta tarjoavan online-matkatoimiston Nopsa Travelsin perustajanakin kunnostautuneen, sittemmin yhdysvaltalaistuneen Jokisen kuvasarja vuosilta 2005–2017 toimii konkreettisena kurkistuksena urbaaniin suomalaiseen katupukeutumiseen.

Hanna Maria Anttilan (s. 1974) mediateos Viimeiset linnut avaa näkökulmia globalisaatioon. Teos dokumentoi Suomen vanhimman lasitehtaan Nuutajärven lasin viimeisiä työpäiviä vuonna 2014. Oiva Toikan kanssa lasilintuja valmistaneen lasinpuhaltajan Kirsi Anttilan perhe tarjoaa perspektiivin yhteiskunnallisen mikrotason muutokseen, huipentuen Nuutajärven alakoulun rehtorin keväiseen päättäjäispuheeseen ja Suvivirteen.

Huomiota herättävät myös Liisa Hietasen virkatut, ilmaisuvoimaiset ihmistavikset, Iiu Susirajan huumorin sävyttämät eksessiiviset omakuvat, Lulu Halmeen teräväpiikkinen kynnysmatto Tervetuloa?, Heikki Marilan Suomen lippu sekä Jarno Vesalan vaikuttava, interaktiivinen videoinstallaatio Odotathan minua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Zacharias Topelius määritteli suomalaiset sisukkaiksi, rehellisiksi ja naiiveiksi, ja samalla syvälle Suomen luontoon juurtuneiksi. 2010-luvun suomalainen on paljon muuta(kin). Sijaitsemme edelleen periferiassa, etsimme yhä identiteettiämme, mutta tämän päivän suomalainen on voinut syntyä vaikkapa Iranissa.

Asta Kihlman  

Satu Rautiaisen maalaus Tanssiva leopardi.
Satu Rautiaisen maalaus Tanssiva leopardi.
Pekko Vasantola
Lulu Halmeen Tervetuloa?-teoksessa ovimatto on toteutettu sadoista nauloista.
Lulu Halmeen Tervetuloa?-teoksessa ovimatto on toteutettu sadoista nauloista.
Ihmishahmo puhuu katalonialaissyntyisen Anna Estarriolan Box-installaatiossa.
Ihmishahmo puhuu katalonialaissyntyisen Anna Estarriolan Box-installaatiossa.