Ylioppilas Lönnrot meni tapaamaan ystäväänsä Johan Ludvig Runebergia Rosendahlin taloon, jossa Runeberg jonotti säästöpankin konttorissa. Tämä oli viimeinen ilta ennen joulua, kun pankki oli auki.
He olivat viime päivinä harjoitelleet ahkerasti Runebergin Tiernapoika-esitystä varten, vaikka pelättiinkin, että pormestari kieltäisi tähtipojat koko kaupungista. Esityksen tarkoitus oli kerätä rahaa Lönnrotin runonkeruumatkalle, mutta vain paras esitys saisi rahaa. Tähän asti Runeberg oli ollut ehdoton voittajasuosikki, mutta nyt hän oli alkanut epäillä, että Elias Hellmanin kilpailevalla seurueella olisi jokin salaperäinen juoni.
”Nihti, mun palvelijani”, sanoi Runeberg.
”Jaa, minun armollinen majesteettini”, vastasi Lönnrot. He olivat harjoitelleet näytelmää niin paljon, että puhuivat jo lähes pelkästään repliikeillä ja kutsuivatkin toisiaan roolinimillään.
”Mene ja etsi tuo Aninkaistenmäen näsäviisas mies ja selvitä, onko hän tehnyt niin kuin viekas varas ja väärä valtias.”
”Husaari olen minä sodassa”, vastasi Lönnrot ja lähti.
Hän päivysti lähellä Hellmanien kotitaloa jonkin aikaa räntäsateessa värjötellen, kunnes näki kaimansa Elias Hellmanin poistuvan sieltä. Hellman nosti pitkän takkinsa kaulukset pystyyn, jotta häntä ei tunnistettaisi ja laskeutui Suurta Aninkaistenkatua Hauenleukatorille, ylitti Pennisillan ja Suurtorilla meni koputtamaan Brinkkalan talon ovea. Lönnrot seurasi häntä koko ajan puoli korttelia jäljessä.
Mitä Hellman Brinkkalassa asioi? Hänenhän luulisi harjoittelevan näytelmäänsä, sillä ensi-iltaan ei ollut enää monta päivää.
Ovi sulkeutui Lönnrotin edessä, eikä hän voinut tehdä läsnäoloaan julkiseksi. Hänen oli kiivettävä ränniä pitkin toiseen kerrokseen, josta hän yritti vilkuilla ikkunan läpi mitä tapahtui.
Elias Hellman tuli sisään ja otti hattunsa pois. Hän puhui hovimestarin kanssa. Yhtäkkiä Lönnrot ymmärsi kaiken. Laupias Taivas!
Lönnrot juoksi takaisin Rosendahlin taloon, jossa Runeberg vieläkin jonotti.
”Elias Hellman tulee voittamaan!” valitti Lönnrot.
”Miksi?” tiukkasi Runeberg.
”Hänellä on salainen ase!”
”Mikä se on?”
Teksti: Mike Pohjola. Näyttelijä: Lauri Kukkonen. Kuvaaja: Mikael Rydenfelt. Toimittajat: Katariina Norontaus ja Tuomo Karhu.
