Joulukalenteri, osa 13: Valtkortti

Teidän tyttärenne on tervetullut koeajaksi Hellmanin talon piiaksi.
Teidän tyttärenne on tervetullut koeajaksi Hellmanin talon piiaksi.

Pirjo Vass oli vanha ja sairas nainen, eikä jaksanut enää tehdä töitä. Pappismiehet olivat kovin rangaistuksin kieltäneet häntä kuppaamasta tai myymästä lemmenjuomia tai tekemästä enkeleitä, vaikka nuo taidot olivat hänen suvussaan iän kaiken olleet.

Tämä Karva-Pirjoksi haukuttu muori ja hänen tuittupäinen äpärätyttärensä Maria asuivat savuisessa ja homeisessa hellahuoneessa yhdessä Kirkkokorttelin puutalossa, niin kuin oli asunut Pirjon äiti ja äidinäitikin. Nyt oltiin keskiajalta asti pystyssä ollutta puutaloa repimässä maahan ja hyyryläisten oli lähdettävä. Tilalle pystytettäisiin arkkitehti Engelin suunnittelema uudenaikainen kivipalatsi kapteeni Hjeltin asuintaloksi ja muistomerkiksi tuleville polville. Kirkkokorttelin väki oli sitä tietysti vastustanut, mutta kun kaupungin raati koostui vain rikkaista, niin mitään ei ollut tehtävissä. Ketä ols uskont, mietti Pirjo, ettei ees tsaari saanu tämmöst tauti kitketty Suamen Turuust!

”Maria, me joudutan nyt miaron tiäl”, ilmoitti Pirjo-muori hauraalla äänellään.

”Mää pidän sunst hualen”, Maria uhosi. ”Mää leikkaan tukkani ja pukeudun miäheks, ja lähden merille.”

”Ei Maria, me olla kunno ihmissi. Meril äl men! Mul o viä yks valtkortti, mitä mää en ols halunnu pelat.” Näin sanoen Pirjo jätti tyttärensä ahtaaseen kortteerriin ja raahusti hevosten, vaunujen ja kärryjen lomassa toispualjokke Aninkaistenmäelle tapaamaan vielä kerran rouva Hellmannia.

”Minulla ei ole Karva-Pirjolle enää mitään sanottavaa”, toivotti Hellmanska talonsa kuistilta heti nähtyään tai haistettuaan Pirjon.

”Mää tuli vetooma rouva Hellmanni kiitollisuutee”, sanoi Pirjo.

”Mistä ihmeestä Pirjo puhuu?”

”Ektee muka muist?” Pirjo sanoi ennen kuin yskänkohtaus keskeytti hänen puheensa. ”Mää kyl muistan ja voin kertoo kaikil, jons se siit on kiine. Vaik teijä lapsil.”

Hellmanska katsoi Karva-Pirjoa tuimasti. Sitten hän puhui hitaasti ja sanojaan punniten: ”Teidän tyttärenne on tervetullut koeajaksi Hellmanin talon piiaksi. Jos hän on siivo ja ahkera, hän saa jäädä.”

”Kiitos, rouva Hellmanni”, niiasi Karva-Pirjo ja lyllersi keppinsä kanssa jäisiä katuja pitkin takaisin tälpualjokke.

Teksti: Mike Pohjola. Näyttelijä: Lauri Kukkonen. Kuvaaja: Mikael Rydenfelt. Toimittajat: Katariina Norontaus ja Tuomo Karhu.