Joulukalenteri, osa 7: Karjalan laulumaille

"Aivan kamalaa kuvienraastamista", tuhahti Elias.
"Aivan kamalaa kuvienraastamista", tuhahti Elias.

”Olemme köyhiä poikia ja pyydämme lanttia”, sanoi Knihtiä esittävä Lönnrot esityksen lopuksi.

”Ja tähteemme kynttilänpätkää”, sanoi paperista tähteä pyörittävä Nervander.

”Aivan kamalaa kuvienraastamista”, tuhahti Elias muka itsekseen. Hän oli esityksen aikana tarkkaillut enemmän pormestarin ja arkkipiispan reaktioita kuin laulajia.

”Oi tätä synnin määrää minun kodissani”, sanoi arkkipiispatar leyhytellen itseään viuhkallaan vimmatusti.

”Kai kiellätte tällaisen rienauksen”, sanoi arkkipiispa pormestarille.

”Tästä rahvas tykkää”, pormestari huudahti ja nousi pystyyn. ”Ylioppilas Ruuneperi, voisiko teidän seurueenne tulla sinne esiintymään Suurtorille aatonaattona?”

Runeberg katsoi pilkallisesti Elias Hellmania silmiin ja vastasi: ”Se olisi meille suuri kunnia, herra pormestari. Varsinkin, jos voitte auttaa ystäväämme Lönnrotia tienaamaan hieman rahaa reissullensa.”

”Hetkinen!” Elias huusi hädissään nopeammin kuin ehti ajatella. ”Ette kai te tällaisia vähäpätöisiä tähtipoikia sinne halua? Te haluatte kaupungin parhaat Tiernapojat. Minun seurueeni!”

Arkkipiispa Tengström nousi vihaisena ylös. ”Elias Hellman, en olisi sinusta uskonut.”

”Pyydän teitä poistumaan kodistani”, hänen vaimonsa sanoi kylmästi.

”Hyvä”, sanoi pormestari siirtyessään eteiseen. ”Te voitte molemmat esiintyä aatonaattona. Mihin sanoittekaan matkustavanne, ylioppilas Lönnrot?”

”Herra pormestari”, Lönnrot sanoi huonolla ruotsillaan, ”olen vain köyhä kraatarin poika Sammatista, mutta haaveilen matkustavani Karjalan laulumaille keräämään esi-isiemme muinaisia lauluja.”

”Hienoa!” sanoi pormestari. ”Entä te, ylioppilas Hellman?”

”Minä myös haaveilen samasta”, väitti Elias hädissään. ”Siellä etsisin kansansielustamme tiristettyjä vanhoja värssyjä ja ikiaikaisia kaskuja.”

”Selvä on”, pormestari julisti vetäessään viittaa ylleen. ”Maksan parhaan Tiernapoika-esityksen ryhmälle yhden hengen matkan Karjalan laulumaille. Lähtö heti joulun jälkeen.”

”Kiitos, herra pormestari”, Lönnrot sanoi.

”Se on, yääh, mitä suurin haaveeni”, Elias väitti ja pakotti suunsa hymyyn.

Mihin minä olen joutunut? hän mietti astuessaan joulukuun alun pakkaseen. Mutta voitettava on, koppavalle Runebergille en taas jää kakkoseksi.

Teksti: Mike Pohjola. Näyttelijä: Lauri Kukkonen. Kuvaaja: Mikael Rydenfelt. Toimittajat: Katariina Norontaus ja Tuomo Karhu.