Kokoelmat ja verikreivittären tarina

Ars Novan kesän 15 huonetta -kokoelmanäyttelyssä kiinnostavat erityisesti kotimaiset modernistit ja nykytaide. Anneli Nygrenin Vampyyrin tutkijat ihmetyttää kömpelöllä tee-se-itse-estetiikallaan.

TS/Timo Jakonen
Anneli Nygrenin Vampyyrin tutkijat -videoteoksessa verenimijätarinat rantautuvat Turkuun.
Anneli Nygrenin Vampyyrin tutkijat -videoteoksessa verenimijätarinat rantautuvat Turkuun.

Kokoelmanäyttely 15 huonetta

Ars Novassa 11.9. asti.

Anneli Nygren: Vampyyrin tutkijat

Ars Novan Takkahuoneessa 11.9. asti.

Taidemuseotyössä huomiota saavat ensi sijassa vaihtuvat näyttelyt. Kokoelmaripustukset herättävät harvoin intohimoja, poikkeuksena ehkä Ateneumin uusi – ja hieno – epookkityylinen Suomen taiteen tarina -näyttely. Kokoelmat ovat harvoin kattavia. Se asettaa ripustukselle ja näyttelyn narratiiville omat reunaehtonsa.

Aboa Vetus & Ars Nova -taidekokoelman ydin on kauppaneuvos Matti Koivurinnan 1980-luvulta lähtien keräämässä 1900-luvun taiteen kokoelmassa, joka ennen muuttoa Rettigin palatsiin oli esillä Turun Pitkämäessä sijainneessa taidemuseossa.

Picasso, Tàpies, Hockney ja Warhol ovat 1900-luvun taiteen suuria nimiä, mutta he jäävät kokoelmassa usein aika lailla yksin sekä genren että kontekstien näkökulmista. Kiinnostavampaa on siksi kotimainen modernismi – Otto Mäkilä, Kauko Lehtinen, Lars-Gunnar Nordström – ja nykytaide.

15 huonetta -kokoelmanäyttelyssä on esillä 51 taiteilijaa ja 133 teosta. Anna Tuori, Kaisu Koivisto ja Ulla Jokisalo edustavat taiteilijoita, joiden teoksia on hankittu kokoelmiin museon omista näyttelyistä.

Kokoelman rinnalla Ars Nova esittelee mediataiteelle omistetussa Takkahuoneessa turkulaisen Anneli Nygrenin (s. 1958) hämmentävän audiovisuaalisen kokonaisuuden Vampyyrin tutkijat (2016). Nygren on itemediataiteen pioneeri, joka on tehnyt vinoa videotaidetta, elokuvaa ja musiikkia aina 1980-luvun alusta lähtien.

Moni muistaa Nygrenin kulttuuripääkaupunkivuoden Liisa Ihmemaassa -näyttelyn Pyykki-videon (1992) tekijänä. Taiteilijana itseoppinutta Nygreniä ei mikään väline tai laji tunnu rajoittavan.

Vampyyrin tutkijat on Nygreniltä jo toinen verenimijäteemaa käsittelevä teos. Kauhukirjallisuuden tunnetuin vampyyrihahmo lienee irlantilaisen Abraham "Bram" Stokerin (1847-1912) luomus Dracula vuodelta 1897. Saksalainen F. W. Murnau ohjasi 1922 Draculasta elokuvan, mutta oikeuksien puutteen vuoksi elokuvan nimeksi tuli Nosferatu.

Vampyyrin tutkijat -videossa nuoret turkulaiset opiskelijat eivät kuitenkaan etsi Draculaa, vaan eläytyvät verikreivittäreksi kutsutun Erzsébet (Elisabet) Báthoryn (1560-1614) tarinaan. Báthory oli unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaaja, jota aikanaan syytettiin jopa 600 tytön tai nuoren naisen kiduttamisesta ja tappamisesta.

Nygrenin teoksia on esitetty näyttelyissä ja festivaaleilla vuodesta 1989 lähtien. Niitä on Nykytaiteen museon ja Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmissa. Jotain vetovoimaista näissä töissä siis täytyy olla.

Koukuttaako Nygrenin taiteessa sen "laadusta" viis veisaava punk-asenne, sen omaperäinen feminismi vaiko populaarikulttuurista ammentavien absurdien kertomusten lakoninen piilohuumori?

Nygrenin videoiden kömpelö tee-se-itse-estetiikka, kökkö näytteleminen ja vaatimaton kuvanlaatu johdattavat campin ja antitaiteen perinteisiin. Outoihin tarinoihin upotetun mustan huumorin merkitystä ei kannata aliarvioida.

Lars Saari