Kirja-arvostelut

Mehiläiset vievät
toiseen todellisuuteen

• Johanna Sinisalo: Enkelten verta. Teos 2011, 274 s.

Johanna Sinisalon uutta romaania voi kuvata monilla teonsanoilla, jotka saavat aikaan, ainakin näennäisesti, vastakkaisia reaktioita. Enkelten verta nimittäin luennoi, melkeinpä saarnaa, ottaa voimallisesti kantaa, mutta samalla se koskettaa ja antaa mahdollisuuksia kuvitella kauneutta. Etiikka, ekologia ja estetiikka yhdistyvät romaanissa laajaksi kennostoksi.

Enkelten verta on harvinaisen ajankohtaista spekulatiivista fiktiota, joka rakentaa kuvan nurkan takana odottavasta maailmasta. Romaani ajoittuu 2010-luvun jälkipuoliskolle, tulevaisuuteen, jonka toteutuminen voi olla hyvinkin todennäköistä.

Yhdysvalloissa on alkanut levitä pesäautio, mehiläisyhdyskuntien romahtamisilmiö eli CCD (Colony Collapse Disorder), joka vaikuttaa laajenevan koko maapallolle. Tampereen lähistöllä mehiläisiä kasvattava Orvo löytää omasta tarhastaan tyhjiä pesiä ja kuolleita kuningattaria.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Enkelten verta tematisoikin kuolemaa monella eri tavalla. Mehiläisten joukkokatoamisten seurauksia Sinisalo käsittelee tieteellisiin raportteihin nojaten ja tuo esille niiden vaikutuksia niin erilaisten kasvien viljelyyn kuin lihakarjankasvattamiseen.

Mehiläiskuolemien globaalien seurausten lisäksi kuolema saa romaanissa henkilökohtaisuuteen rakentuvan tarkastelun. Orvon poika Eero nimittäin kuolee väkivaltaisesti. Isän tuskaa kuvataan erittäin herkkävaistoisella kynällä, vaikka suru onkin kuin syvältä kaivelevaa veitseniskua.

Mehiläisten pesäautio on romaanissa oire maailman ekologisesta huonovointisuudesta mutta mehiläiset edustavat samalla myös utooppista, maagista mahdollisuutta toiseen maailmaan, josta jo eri kansojen vanhat uskomukset ja kansantarut kertovat. Sinisalo yhdistääkin erittäin taitavasti nykymaailman raadollisuuden vanhoihin viisauksiin, ja siten hän luo myös jonkinlaista toivoa muutoin niin pessimistiseen maailmaan.

Toinen
maailma

Orvo löytää kuolleen mehiläiskuningattaren kautta portin toiseen todellisuuteen, tulevaisuuden paratiisiin, jossa luonto voi hyvin ja mehiläiset pörräävät. Orvossa syntyy halu paeta portin toiselle puolelle.

Eettisesti vastuuntuntoisena miehenä hän valitsee jäämisen reaalimaailmaan, ettei veisi tahtomattaan mukana paratiisia saastuttavia elementtejä. Sinisalon romaanissa eettinen vastuuntunto ajaakin henkilökohtaisten halujen ja tarpeitten edelle.

Romaani rakentuu Orvon minäkerronnasta sekä Eero-pojan internet-blogeista. Eero kuuluu Eläinten vallankumousarmeijaan, täsmäiskuja tekevään aktivistiryhmään, jonka ideologiaa blogit julistavat. Blogitekstien kautta romaani ei pelkästään kuvaa täsmällisesti nettimaailman vihapuhejatkumoja vaan myös jakaa paljon tietoa vaikkapa karjankasvatuksen todellisuudesta.

Sinisalon kertojan ääneen mahtuu valistajaa, ennustajaa, runoilijaa, poliitikkoa ja eettistä ajattelijaa. Enkelten verta -romaania lukiessa vahvistuu usko fiktion voimaan ja tehoon ottaa esiin globaalisti tärkeitä ongelmakenttiä, joissa yhdistyy etiikka ja politiikka. Enkelten verta tarkentuu ekopoliittiseksi romaaniksi, joka ei sivuuta estetiikkaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.