Tarina mantereiden välisestä sielunkumppanuudesta

Nukketeatteritaiteilijat Pia Kalenius ja Timo Väntsi ajattelevat, ettei onnistunut nukketeatteriesitys ole materiaaleista kiinni. – Nukke voi olla vaikka vain parsinneula, Väntsi vakuuttaa.
Nukketeatteritaiteilijat Pia Kalenius ja Timo Väntsi ajattelevat, ettei onnistunut nukketeatteriesitys ole materiaaleista kiinni. – Nukke voi olla vaikka vain parsinneula, Väntsi vakuuttaa.

Punaiset, keltaiset ja vaaleansiniset autot tööttäilevät kovaäänisesti pujotellessaan pilvenpiirtäjien välissä. Sinne tänne ryntäilevät ihmiset täyttävät kadut kiirehtiessään töihin liikenteen melun tunkiessa korviin. Jostain kuuluu lekan ääni.

Yhtäkkiä valkoinen kerrostalo muuttuu suojatieksi. Liila auto onkin hissi, vihreä biili vuorostaan yllättäen liikennevalo.

Perjantaina Turun kaupunginteatterin Pikkolossa ensi-iltansa saavassa UKI-NYKI-nukketeatteriesityksessä mikään ei ole sitä miltä se ensin näyttää.

Uljaat pilvenpiirtäjät ovat tarkemmin katsottuna katkottuja kierreputkia, lämpöpattereita ja metallinkappaleita. Autot ja ohikulkijat muistuttavat erehdyttävästi ruotsinlaivan pallomerestä karanneita palloja.

Edes näytelmän päähahmot, newyorkilainen Helen ja uusikaupunkilainen Helena, eivät oikeastaan ole niitä ihmisiä joilta he vaikuttavat: piinkova uranainen ja rauhallisesta elämästä nauttiva kalanperkaaja. Kummankin haaveena on juuri päinvastainen elämä, sellainen kuin kaukaisella kaimalla.

UKI-NYKI-esityksessä New Yorkin metropolitunnelma vaihtelee Uudenkaupungin merilokkien kirkunan kanssa. Ison Omenan materiaaliksi on valittu kylmä metalli, kun taas varsinaissuomalaista rannikkokaupunkia ilmentää punaiseksi maalattu puu.

Näytelmä on tarina haaveista, mantereiden välisestä sielunkumppanuudesta ja siitä miten asuinpaikka vaikuttaa ihmisen unelmiin.

– Yleensä sanotaan, että ympäristö ei vaikuta onneen, mutta vaikuttaisiko se sittenkin, kyseenalaistaa näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Terhi Tuulia Lintukangas.

UKI-NYKI on Lintukankaan ja nukketeatteritaiteilijaTimo Väntsin luotsaaman HOX Company -nukketeatterin uusin tuotos, ja osa Turun kulttuurivuoden ohjelmistoa. Aikaisemmin HOX Company osallistui juhlavuoteen John–Eleanor-esityksellään. Suunnitelmissa on myös viedä UKI-NYKI tammikuussa New Yorkiin Scandinavia Housen lavalle.

UKI-NYKI:n päähahmojen elämässä on Lintukankaan mukaan ”sellaista fiilistä, ettei ole oikeassa paikassa tekemässä oikeaa asiaa”. Idea näytelmään syntyi talvella 2007 kun Lintukangas teki toimistotöitä turkulaisessa firmassa. Hän matkusti tuolloin lomillaan kiireiseen New Yorkiin, toisenlaiseen todellisuuteen.

– Silloin tuli se ajatus kahdesta naisesta. Minkälainen itse olisi, jos olisi syntynyt muualle?, hän miettii.

Kuten esityskin näyttää, jonkinlaista osviittaa vaihtoehtoegostaan voi saada muuttamalla muualle. Lintukangas itse lähti New Yorkiin kaksi vuotta sitten aloittaessaan opinnot Pace Universityn alaisessa Actors Studio Drama School -teatterikoulussa. Ensi kuussa alkamassa on kolmas ja viimeinen opintovuosi.

Sitä ennen hän viettää kuitenkin Turussa kiireisen loppukesän UKI-NYKI:n parissa. Esityksiä on tiedossa kaiken kaikkiaan 12 kappaletta, elokuun 27.päivään asti.

– Nyt kun on taas täällä niin voi pohtia, onko se suurkaupungin syke vaikuttanut jotenkin minuun, hän pohtii.

Lintukangas toi ainakin ripauksen aitoa suuren maailman tunnelmaa mukanaan Turkuun, sillä hän pestasi esitykseen pohjoisamerikkalaisen tiskijukan, DJ Lady Lanen. Kanadalaisamerikkalainen nuori nainen, oikealta nimeltään Rena Anakwe, on esiintynyt muun muassa. Kaliforniassa, Vancouverissa, New Yorkissa ja Meksikossa.

Harjoitustiloissa Raunistulassa huivipäinen Anakwe jammailee isot kuulokkeet päässään hopeisen MacBookinsa takana ja miksailee näytelmän äänimaailmaan sopivia soundeja: klubibiitti tuo New York-tunnelmaa, tango sopii Uudenkaupungin arkeen.

Ensimmäistä kertaa elämässään nukketeatteriproduktiossa mukana oleva Anakwe kertoo yllättyneensä siitä miten hyvin musiikki täydentää näytelmän juonenkulkua.

– Helenan levottomuutta ja Helenin rauhankaipuuta pystyy hienosti välittämään yleisölle valitsemalla erilaisia instrumentteja, hän kertoo.

Suurin osa esityksessä kuultavista kappaleista on Anakwen itse säveltämiä, joskaan ilman Frank SinatranNew York New York -klassikkoa ei pärjätä.

Lintukangas on innoissaan kahden taidemuodon uudenlaisesta yhdistymisestä.

– Oma pitkäaikainen unelmani on ollut, että olisi live-DJ nukketeatterissa, hän iloitsee.

Ohjaaja näkee tilanteessa myös vertauskuvan: siinä missä tiskijukka pyörittää levyjä, myös lavasteet eli pallomeripallot pyörivät ja vaihtavat roolia.

Pastelliset muovipallot valittiin lavastuksen kantavaksi voimaksi juuri niiden monikäyttöisyyden ja leikkisyyden vuoksi. Lintukangas kokee liikkeessä olevien pallojen symboloivan hyvin Manhattanin menoa.

– Mietin miten New Yorkin energiasta saisi napattua kiinni. Siellä kaikki menee eri aikaan, mutta kummallisessa synkroniassa, hän kertoo.

Esityksessä on muutenkin jätetty paljon mielikuvituksen varaan: puupäisillä hahmoilla ei ole kasvonpiirteitä eikä kaupantädillä edes vartaloa.

Väntsin mukaan se ei haittaa, sillä juoneen mukaan päästessään katsoja alkaa nähdä lavalla kaikenlaista, jopa ilmeitä tyhjillä naamoilla. Onnistunut nukketeatteriesitys ei hänen mukaansa ole materiaaleista kiinni.

– Nukke voi olla vaikka vain parsinneula, Väntsi vakuuttaa.

UKI-NYKI:ssä Pia Kaleniuksen suunnittelemat vaatetteet korostavat silti Helenan ja Helenin roolijakoa: toisella on päällään kotoisen punainen villa-asu, toisella sininen bisneshenkinen hame. Lavastus on pääosin Satu Villikan ja Janne Pantsarin käsialaa.

Harjoituksissa Väntsi eläytyy nukkemaailmaan rennosti mustassa hupparissa, ruskeat Reino-tohvelit jalassa. Tärkeintä on pään sisäinen mielentila.

– Me leikimme ja yleisö tulee leikkiin mukaan.

MIRVA LEMPIÄINEN

UKI-NYKI Turun kaupunginteatterissa 12.8 alkaen. Liput 12/15 euroa. Esitysajat ja lisätietoa: www.uki-nyki.com

Käsikirjoittaja ja ohjaaja Terhi Tuulia Lintukangas keksi idean näytelmään lomaillessaan New Yorkissa.
Käsikirjoittaja ja ohjaaja Terhi Tuulia Lintukangas keksi idean näytelmään lomaillessaan New Yorkissa.
UKI-NYKI:ssä Pia Kaleniuksen suunnittelemat vaatetteet korostavat silti Helenan ja Helenin roolijakoa.
UKI-NYKI:ssä Pia Kaleniuksen suunnittelemat vaatetteet korostavat silti Helenan ja Helenin roolijakoa.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.