Kirja-arvostelut

Satujen
alkulähteillä

• Tuhat ja yksi yötä. Suom. Jaakko Hämeen-Anttila, kuvittanut Heli Hieta. Otava 2010. 216 s.

Ihmispolvi toisensa jälkeen on lumoutunut itämaisista Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Ali Baba, Sindbad Merenkävijä, Aladdin ja monet muut hahmot ovat saaneet taikamaton alleen ja lentäneet vuosisatojen saatossa satukokoelman sivuilta myös muihin taidemuotoihin, kuten elo- ja sarjakuvaan.

Tarinat ovat tulleet tutuiksi monenlaisina versioina. Lapsille niistä on muokattu siistittyjä tulkintoja jo ennen Walt Disneyn aikoja. Aikuislukijoiden houkuttelemiseksi kertomuksia on vuorostaan erotisoitu alkuperäisestäänkin.

Nyt arabialaisen kulttuurin asiantuntija Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut koko perheen kertomusvalikoiman suoraan alkukielestä. Kirjan on kuvittanut Heli Hieta, jonka töissä on kirjan sisällölle ominaista sadun ja ihmeen taikapölyä.

Sadut kehystyvät sisäkkäin

Tarinakokoelma saa alkunsa, kun viisaan visiirin tytär Shahrazad joutuu julman kuninkaan puolisoksi. Kuoleman välttääkseen viisas neito alkaa kertoa tarinoita, jotka päättyvät aina niin jännittävään kohtaan, että kuninkaan on kuultava lisää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Niinpä nokkela Shahrazad saa pitää henkensä ja tarina jatkuu ja jatkuu johtaen kuulijan mitä ihmeellisimpiin maailmoihin.

Monet tarinat sijoittuvat 700- ja 800-lukujen taitteen Bagdadiin ja niissä seikkailee historiallisia henkilöitä, kuten kalifi Harun ar-Rashid, visiiri Jafar Barmakilainen ja pyöveli Masrur.

Todellisuus on kuitenkin vain kehys, kuten tarinamuotokin. Värikkäät hahmot, ovelat selviytyjät, ihmeet, henget ja satumaiset käänteet ovat kaikki kertomusten mielenmaisemaa.

Naisilla on keskeinen asema monissa ratkaisevissa tilanteissa, onhan kehystarinan kertojakin väkivaltaan turvautuvan hallitsijan neuvokas vaimo – on keskiajan vaikuttavimpia naissankareita.

Tunnetuimpien satujen lisäksi mukana on romanttisia tarinoita, eläinsaagoja, ritaritaruja ja veijarikertomuksia, jotka osaltaan avartavat kokonaisuutta ja selittävät teoksen kestosuosiota.

Nyt luettuna vaikkapa Sindbadin seikkailuissa on uudenlaista anarkistista särmää, jossa nuoren kulkijan ominaislaatu korostuu varsin realistiselta vaikuttavaa miljöönkuvausta vasten. Valikoiman tuntemattomampaa aineistoa edustava Ankan tarina tuo puolestaan mieleen suomalaisen kansanperinteen puhuvine eläimineen ja opetuksineen.

Tarinaperinteen parhaimmistoa

Jaakko Hämeen-Anttila on koonnut suomennokseensa tietoa teoksen taustasta. Tuhat ja yksi yötä on persialaista ja intialaista alkuperää. Kokoelma käännettiin arabiaksi Bagdadissa 800-luvulla ja sitä laajennettiin vuosisatojen mittaan arabialaisilla kertomuksilla. Opus juontuu siten monista eri kulttuureista ja niiden tarinaperinteen parhaimmistosta.

Vuosisatojen mittaan kehkeytynyt valikoima oli pitkään suullista kulttuuria, jota kerrottiin ensin nuotiopiireissä ja toreilla, ja 1500-luvulta eteenpäin kahviloissa Kairosta Bagdadiin ja Damaskokseen.

Euroopassa Tuhat ja yksi yötä lienee tunnettu pitkään, joskin vanhimmat olemassa olevat kopiot juontuvat vasta 1700-luvulta, kun Antoine Galland hankki Syyriasta kolmiosaisen, 271 tarinaa sisältävän käsikirjoituksen ja käänsi sen ranskaksi. Gallandin löytö on tiettävästi vanhin versio Tuhannesta ja yhdestä yöstä juontuen noin vuodelta 1450.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ensimmäiset täydelliset laitokset koottiin Egyptissä 1700-luvulla. Mitään vakiintunutta yhtä muotoa kokoelmalla ei kuitenkaan ole vaan se on elänyt ajan ja ympäristön mukaan. ”Tuhat ja yksi yötä” onkin toiminut lähinnä kertomustyypin nimenä, ja se on sisältänyt erilaisia tarinoita kertojasta tai muistiinmerkitsijästä riippuen. Hämeen-Anttilan suomennos on tehty pääosin vuoden 1835 kairolaisesta laitoksesta.

Vastaavaan kehyskertomukseen on eri aikoina sovitettu niin Canterburyn tarinat kuin Decameronekin – sisältö ja painotukset ovat muuttuneet matkalla, mutta tapa nivoa yhteen mitä erilaisimpia kertomuksia on toiminut ajasta aikaan.

Vaikka valikoima on vain pintaraapaisu valtavasta kokonaisuudesta, kiehtovasti taustoitettu, tyyliin sopivasti kuvitettu ja selkeästi taitettu Tuhat ja yksi yötä vangitsee lukijansa aivan kuin sen hallitsijan, joka lumoutui tarinoista ensimmäisenä.

Heli Hiedan kuvitusta tarinaan Ahmad Täystuho, Hasan Pahakurki, viekas Dalila ja ovela Zainab.
Heli Hiedan kuvitusta tarinaan Ahmad Täystuho, Hasan Pahakurki, viekas Dalila ja ovela Zainab.