Menestysmusikaali pohtii hyvän ja pahan suhdetta

Sadun ja toden välimailla

Onko kaunis hyvä ja ruma paha vai haluammeko vain uskoa niin? Maria Ylipää (luudalla) ja Anna-Maija Tuokko (lavalla) hehkuvat Wickedin teininoitina Helsingin kaupunginteatterin syksyn musikaalitapauksessa.
Onko kaunis hyvä ja ruma paha vai haluammeko vain uskoa niin? Maria Ylipää (luudalla) ja Anna-Maija Tuokko (lavalla) hehkuvat Wickedin teininoitina Helsingin kaupunginteatterin syksyn musikaalitapauksessa.

• Stephen Schwartz ja Winnie Holzman: Wicked. Helsingin kaupunginteatteri, ohjaus Hans Berndtsson, koreografia Rebecca Evanne, lavastus Mikael Varhelyi, puvut Elina Kolehmainen, kapellimestari Kristian Nyman, suomennokset Liisa Ryömä ja Sami Parkkinen, orkestrointi William David Brohn. Ensi-ilta 26.8.2010.

Ihmemaa Oz on tarina, jonka jokainen tuntee – varsinkin Yhdysvalloissa. Punaiset kengät, Lännen Ilkeä Noita, Pohjoisen Hyvä Noita, Smaragdikaupunki ja Dorothyn seikkailut ovat valloittaneet mieliä siitä asti, kun Judy Garlandin tähdittämä elokuva 1939 valmistui.

Vuonna 2003 sai ensi-iltansa Broadwayllä samoihin tapahtumiin ja henkilöihin perustuva Wicked-musikaali. Sen taustalla on Gregory Maguiren 1995 julkaisema romaani Noita. Lännen ilkeän noidan elämä ja teot, jonka päähenkilöinä ovat Elphaba ja Glinda, koulukaverukset, joista sittemmin tuli Lännen Ilkeä Noita ja Pohjoisen Hyvä Noita.

Kyseessä on teinityttömusikaali, jossa kohderyhmää kiinnostavalla tavalla sekoittuvat satumaisuus ja todellisuus – se hetki, jolloin lapsuudesta ei aivan vielä haluaisi päästää irti, mutta aikuisuuskin jo kiehtoo.

Musikaalin tarina on kompleksisempi kuin alkuperäinen elokuva ja pohtii hyvän ja pahan suhdetta. Paha ei ole paha, vaan väärinymmärretty ja hyvälläkin on joskus pahat mielessä. Erilaisuuden hyväksyminen vaatii suurta ymmärrystä eikä ole kenellekään meistä helppoa. Helpompaa on uskoa sitä, joka tekee uskomisen helpoksi.

Musikaalin käsikirjoittaja on Winnie Holzman ja sanoituksen on tehnyt myös sävellyksestä vastannut Stephen Schwartz. Kaksikko on luonut kassamagneetin, joka on tehnyt huikeita lipputuloennätyksiä ensiesityksestään saakka eri puolilla Yhdysvaltoja, Saksassa, Iso-Britanniassa, Australiassa, Japanissa ja luultavasti pian myös Suomessa.

Ylivertaiset
teininoidat

Juoni perustuu lähes pelkästään kahden erilaisen tytön ystävyyteen ja näiden hahmojen erilaisuuteen. Helsingin tuotannon napakymppi on loistava pääosakaksikko, Maria Ylipää Elphabana ja Anna-Maija Tuokko Glindana. Ylipään Elphaba on älykäs ja erilainen, tyttö joka joutuu kärsimään vihreän ihonsa ja liian suuren idealisminsa vuoksi. Tuokon Glinda taas syötävän suloinen pikku-Marilyn, joka tietää mitä haluaa ja myös saa sen. Kummankin hyvä sydän kohtaa toisessa kaltaisensa ja ystävyys kestää kilvoittelun jopa samasta pojasta. Ainoa haitta on laulajien samankaltainen ääni, yhdessä laulaessaan heitä on vaikea erottaa.

Lähes läpisävelletyssä musikaalissa erinomainen kaksikko saa olla paljon äänessä. Ylipään puhdas ääni tuntuu jopa väristyksinä iholla, Tuokon hahmolle on kirjoitettu enemmän huumoria ja sen hän tuo paremmin esiin näytellen kuin laulaen. Kapellimestari Kristian Nymanin johtama bändi soittaa alkukankeuden jälkeen tasaisesti.

Synkkyyttä ja
muutama pilkahdus

Wickedin suomentajia ovat Liisa Ryömä ja Sami Parkkinen. Suomennostyön vaativuutta on saattanut korostaa yhteistyö alkuperäistekstin tekijän kanssa, etenkin laulujen sanoista vastanneen Parkkisen kohdalla. Lopputulos on hetkittäin lattea ja jopa Harlekiini-tasoa: ”ei pahuus meitä voittaa voi” tai ”on meidät kuin luotu yhteen”. Ansioituneet suomentajat olisivat pystyneet kiehtovampiinkin kielikuviin. Wickedissä kuultavat, paljon polveilevat melodiat saattavat tosin sopia englannin kielen rytmiin huomattavasti suomea paremmin.

Latteudesta ei sen sijaan voi moittia lavastusta, joka on Mikael Varhelyin työtä. Näyttämöä hallitsee kompassiteema, jota täydentävät massiiviset liikkuvat tornit. Tunnelma on saanut mausteita niin Tylypahkasta, Mordorista kuin Rauta-ajastakin, joten kokonaisuus on tummanpuhuva ja ahdas. Raskaiden elementtien vastapainona käytetään kuplia ja palloja, jotka symboloivat hetkittäin liikaa alleviivaten uudestisyntymää tai kepeyttä.

Nykyteatterille luonteenomaiset projisoinnit ja videotekniset ideat eivät ole mahtuneet keinovalikoimaan tai budjettiin, ja vaikka ne eivät sinällään sisältöä parantaisi, niiden avulla esitys pääsisi kuitenkin tälle vuosituhannelle.

Lavalla kuitenkin säihkyy pääparin ohella myös muutama muu lahjakkuus. Kohtauksessa, jossa Elphaba loihtii Vuokko Hovatan näyttelemän, pyörätuoliin sidotun Nessarosen jälleen jaloilleen ja kiitokseksi tämä paljastaa todellisen ikävän noidanluonteensa, Hovatta tekee todella vaikuttavan roolityön.

Mieltäpiristävä valopilkku on myös Fiyero, teininoitien yhteinen rakkauden kohde. Tuukka Leppäsen tekemänä hänestä nousee tarinan monipuolinen sankari, jolla on paitsi näköä, myös tunnetta. Hän tanssii, laulaa ja näyttelee samalla ammattimaisesti ja koskettavan herkästi.

ILONA KANGAS

Näyttävät tanssikohtaukset ovat osa Wickedin viehätystä. Anna-Maija Tuokon näyttelemä Glinda hurmaantuu Tuukka Leppäsen Fiyerosta, eikä ihme.
Näyttävät tanssikohtaukset ovat osa Wickedin viehätystä. Anna-Maija Tuokon näyttelemä Glinda hurmaantuu Tuukka Leppäsen Fiyerosta, eikä ihme.