Suomentaja eläytyy teoksiin joskus itkien

Palkitun diplomikielenkääntäjän Marja Kyrön tunnetuin käännöstyö lienee Stieg Larssonin trilogia, jonka päähenkilönä seikkailee Lisbeth Salander. Käännöstyössä meni Kyröltä kolme vuotta.
Palkitun diplomikielenkääntäjän Marja Kyrön tunnetuin käännöstyö lienee Stieg Larssonin trilogia, jonka päähenkilönä seikkailee Lisbeth Salander. Käännöstyössä meni Kyröltä kolme vuotta.

Turun Sanomat, Lahti

MILJA KUNGAS

Tampere 1970-luvulla. Opiskelija Marja Kyrö sai suomentaa lännensarjaa ja oli tyytyväinen, kun sai vuokrarahat kokoon.

Lahti 2010. Palkittu diplomikielenkääntäjä Marja Kyrö on kääntänyt urallaan parisataa teosta.

Käännöstyöt vaihtelevat lasten- ja nuortenkirjoista hyytäviin dekkareihin. Viime vuosien tunnetuimpia käännöksiä lienee Stieg Larssonin trilogia, jossa seikkailee yhtenä päähenkilönä outo, nerokas Lisbeth Salander.

– Ihastuin Lisbethiin hurjasti. En yleensä osaa suomentaessani arvioida, tuleeko kirjasta menestys.

Menestystä tai ei, Kyrö toteaa, että suomentajan työssä ei ilman apurahoja pärjää. Suomennospalkkio on kertapalkkio eikä suomentajalle heru provikoita kirjan myynnistä. Freelancerin työstä ison osan nappaa muun muassa yrittäjäeläkkeen maksaminen.

– Olisikohan meitä päätoimisia kääntäjiä korkeintaan sata, muut tekevät käännöstöitä oman työnsä ohella.

Suomentajan pääkieli on saksa, mutta saksankielistä kirjallisuutta on käännettävänä paljon vähemmän kuin ruotsinkielistä, joka on Marja Kyrön toinen käännöskieli.

Kyrön työtavat vaihtelevat. Useimmiten hän lukee ensin koko kirjan, joskus tutustuu vain kirjan tyyliin ja aloittaa kääntämisen suoraan. Monesti hän lukee kirjoja pienissä pätkissä koko ajan kirjoittaen.

– On kirjoja, joita en halua lukea ensin kokonaan, jotta jännitys säilyy.

Marja Kyrön mielestä suomennettaviin teoksiin on helppo eläytyä. Aikakauteen solahtaa mukaan, kun on sopivasti herkkyyttä. Ammatti vaatii myös kielellistä lahjakkuutta, kielen rakenteen ja merkitysten tajua sekä viehtymystä kielen kanssa työskentelyyn ja kielellä leikittelyyn. Halu mietiskellä ja pohtia ovat nekin tarpeen.

– Saatan itkeä valtoimenaan, kun teen ja luon.

Kyrön hovilukijaksi lupautuu silloin tällöin oma aviomies, jolle suomentaja lukee tekstejä ääneen tai sitten mies lukee itse. Aviomies on teknisellä alalla. Häneltä ja kummipojaltaan Marja Kyrö sai ensiapua Larssonin kirjojen tietotekniikkaan liittyvissä kohdissa.

Kirjasto ja sen tietopalvelu ovat suomentajalle ehdottoman tärkeitä. Hän käy kirjastossa vähintään muutaman kerran kuukaudessa, toisinaan monta kertaa viikossa. Tietokone on sekin oiva apulainen. Sähköposti on helpottanut yhteydenpitoa kirjailijoihin.

LUE LISÄÄ TIISTAIN TURUN SANOMISTA

Marja Kyrö on kääntänyt parisataa teosta lasten- ja nuortenkirjoista hyytäviin dekkareihin.
Marja Kyrö on kääntänyt parisataa teosta lasten- ja nuortenkirjoista hyytäviin dekkareihin.