Kulttuuri

Etäisyyden päähän Salvador Dalin maailmasta

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Surrealismi pyrki vapauttamaan mielikuvituksen. Näyttelykurattori Jaan Malin viittaa Enn Tegovan teokseen, jossa eri kieliset Raamatun lauseet kohtaavat toisensa.
TS/Ari-Matti Ruuska
Surrealismi pyrki vapauttamaan mielikuvituksen. Näyttelykurattori Jaan Malin viittaa Enn Tegovan teokseen, jossa eri kieliset Raamatun lauseet kohtaavat toisensa.

MILLA PITKÄNEN

Mielikuvitukselle on aina haluttu antaa ärsykkeitä. Raision museon Harkon Paranorm -näyttely väläyttää, miten surrealismilla on luotu uudenlaista, rinnakkaisten todellisuuksien maailmaa.

Virolaisen taiteilijan ja runoilijan Jaan Malinin kokoama Paranorm -näyttely esittelee yhdeksän virolaisen taiteilijan surrealistisia teoksia. Taiteilijat edustavat laajaa ikäjakaumaa: nuorimman ja vanhimman välillä on 61 vuotta ikäeroa. Näyttely pohjautuu tunnettujen, vuonna 1989 perustetun Para-ryhmän taiteilijoiden teoksiin. Ryhmä nimesi itsensä parasurrealistiseksi, koska sen teoksissa on muitakin tyylisuuntia kuin surrealismi.

Näyttelyyn osallistuu myös virolaisen taiteen moniottelija Leonhard Lapin (s. 1947), jonka töitä nähdään myös Wäinö Aaltosen museon Studiossa ensi kesänä. Muista etelänaapurimme tunnetuimmista surrealisteista mukana ovat Ilmar Malin ja Juri Palm .

- Yksi huomiota herättävä taiteilija on Enn Tegova , josta puhuttiin klassikkona, kun hän viime vuonna valmistui taidekorkeakoulusta, Malin kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Surrealisti kurkkii todellisuuden taakse

Ranskassa 1920-luvulla syntynyt surrealismi on nimensä mukaisesti ylirealismia. Se kuvaa todellisuutta omin keinoin, fantasioilla ja oudoilla mielikuvilla.

- Parasurrealistit halusivat eroon 1920-luvun surrealismista. Viron murteissa "para" tarkoittaa satuhenkilöä, Jaan Malin täsmentää.

- Nykyään ei ole selvää surrealistista ryhmittymää. Surrealismi asettaa ennakko-odotuksia - ajattelemme heti Salvador Dalin maailmaa, museonjohtaja Heli Isolehto toteaa.

- Surrealistinen taide sopii nykyään joka puolelle, esimerkiksi nettiin ja mainoksiin. Myös taiteilijoitamme kuvaa tekemisen vapaus, Malin sanoo.

Paranorm -näyttelyn teoksilla on myös kiinnekohtia todellisuuteen. Enn Tegova on kirjoittanut maalaukseensa Ääriviiva (2008) suomen, ruotsin, viron ja latvian kielisiä Raamatun kohtia.

Nahkaplastiikan parissa taiteellisen työnsä tehnyt Elo Järv (s. 1939) on tuonut näyttelyyn nahasta valmistettuja veistoksia.

- Viron itsenäistymisen jälkeen tekemäni työt ovat rauhallisempia. Nyt voin käyttää värjättyä nahkaa ja tehdä kirkkaita töitä. Ennen siihen ei ollut mahdollisuutta.

Surrealistien tavoitteena on saada katsoja kauhun partaalle.

- Teokseni eivät ole perinteisen kauniita. Asuin lähiössä meren rannalla, kun tein 1988 työn Näköala Lasnamäeltä merelle . Näyttelyn teemana oli ihmiset meren rannalla, joten tein ikkunan, josta katson merta, Järv havainnollistaa teostaan, joka yhdistää luurankomaisen hahmon, meren ja päänä olevan ikkunakapistuksen.

Nuoria surrealisteja odotetaan

Kristiina Viin (s. 1985) työskentelee kuin tekisi itselleen psykoanalyysiä. Hän sanoo olevansa maalauksessa Valvoo rumilusta (2008) linnun ja naisen ruumiin välimuotona.

- Keskityn taiteessani ihmisen kehoon. Työssäni Rendez-vous (2008) kritisoin sukupuolielimettömillä naisilla median naiskuvaa. Otin PicassonAvignonin naisista fragmentteja ja muutin niitä. Lisäsin paljaat leuat pitkine hammasrivineen.

Harkon Paranorm on ollut esillä niin Tallinnassa ja Tartossa kuin Itä-Viron kaupungeissa ja Ruotsissa. Viimeksi Paranorm on esitelty Suomessa Tampereella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Edellinen parasurrealistisen taiteen näyttely oli jo kaksitoista vuotta sitten vuonna 1996, Jaan Malin toteaa.

Surrealismi on saanut Virossa jalansijaa. Malin mainitsee äskettäin Tallinnan taidemuseo Kumu:ssa olleen surrealistisen valokuvanäyttelyn.

Para-ryhmä odottaa uusia näyttelytilaisuuksia. Malin toivoo aikamme virolaisten surrealistien töitä näytteille.

Paranorm-näyttely Raision taidemuseo Harkossa (Nallinkatu 2) 29.3. saakka.