Turku tarjosi viime vuonna 185 euron kulttuuriannoksen jokaiselle asukkaalleen. Valtakunnallisessa 23 kaupungin kulttuurirahavertailussa Turku pärjäsi sijoittumalla seitsemänneksi.
Turussa kulttuuriin käytettiin runsaat 32 miljoonaa euroa, mikä on 4,1 prosenttia kaupungin verotuloista ja valtionosuuksien kokonaissummasta. Tampereen vastaava luku on korkeampi, 5,2 prosenttia.
Kulttuuritoimenjohtaja Minna Sartes on Turun sijoitukseen kohtuullisen tyytyväinen, vaikka muistuttaa, ettei listasijoitus kerro koko totuutta kulttuuritahdosta.
Käytännön kulttuuritahtoa ovat pian päättyvällä valtuustokaudella osoittaneet sekä kulttuuritoimenjohtajan johdolla toiminut kulttuurilautakunta että tiukan talouden paineeseen asetetut taidelaitosten johtajat.
Valtuusto on jakanut niukkuutta, mutta kulttuuritoimi on - pakon edessä tosin - saanut hallinnon toimimaan ja talouden hallintaan. Säästöjen vuoksi tarjontaa on supistettu, mutta samaan aikaan on myös onnistuttu kehittämään uutta.
Kovien vuosien jäljiltä taidelaitoksissa on nyt paineita myös sellaiseen palvelujen lisäämiseen, mikä vaatii lisää resursseja.
Ensi vuonna aloittavaan uuteen valtuustoon kohdistuu poikkeuksellisia kulttuuriodotuksia, ulottuuhan työnsä aloittavien poliitikkojen kausi yli kulttuuripääkaupunkivuoden 2011.
Uusia ratkaisumalleja kaivataan, sillä Euroopan kulttuuripääkaupunki tuskin voi sulkea esimerkiksi lähikirjastopalvelut asukkailtaan. Kirjastotoimessa on ennakkoluulottomasti etsitty yhteistyötä nuorisotoimen kanssa, jotta lakkautusten sijaan voitaisiin uudella tavalla toimien pitää lainakirjat lähiöissä.
Kulttuurin päätöksenteolta on lupa odottaa rahallista panostusta, mutta myös luovaa innovatiivisuutta. Turussa tarvitaan uusia ideoita, jotka rohjetaan myös toteuttaa. Vain siten kaupunki voi kehittyä.
Suurten linjojen päättäjänä valtuusto on avainasemassa. Valitettavasti järin raikkaita tuulia poliittiseen koneistoon on vaikea odottaa, kun ryhmät lähtevät liikkeelle vanhoin tutuin kasvoin.
Kovin lupaavia tai innovatiivisia eivät tosin olleet Turun uusien valtuutettujen ensi kommentitkaan. Talous ja peruspalvelut kuntoon -tavoite on hyvä ja vanha, mutta ei konkreettinen.
Uudet valtuutetut eivät näytä innostuvan musiikki- ja kongressitalosta tai toriparkista Turussa. Lahti sen sijaan ylpeilee tiukan väännön jälkeen saadulla Sibeliustalollaan, Tamperetalo vetää yleisöä Turusta asti ja kuopiolaiset ajavat sujuvasti autonsa torin alle.
Myös Turun päättäjät voisivat miettiä, miten luoda kehitykselle mahdollisuuksia ja valvoa samalla, että rahoittajat löytyvät kunnan ulkopuolelta.
Kulttuurin kentällä näin ajatellaan jo. Tällä hetkellä Turku ainoana kaupunkina ylläpitää kunnallista museotointa, teatteria ja orkesteria. Kulttuuripalvelujen tuottamista tulisi avoimin mielin tarkastella myös toisin, ennakkoluulottomammin.
