Helsinki (STT)
"Hoviherrat, kirottu ja viheliäinen joukko", laulaa hovinarri Rigoletto aariassaan. Hän on menettänyt tyttärensä Gildan huolettomasti naisia viettelevälle herttualle ja päättää kostaa.
Kirous ei kuitenkaan päästä narria otteestaan, ja oopperan lopussa lohduton isä pitää sylissään kuolevaa tytärtään.
Giuseppe Verdin suurten aarioiden ooppera Rigoletto saa uuden tulkinnan Kansallisoopperassa. Sveitsiläisen Georg Rooteringin ohjauksen ensi-ilta on lauantaina. Rooteringin ohjauksessa ei olla perinteisessä hovimiljöössä eikä menneisyydessä, vaan tapahtumat tuodaan lähemmäksi tätä päivää.
- Rigolettolla on kahdet kasvot, kuin kaksi sielua. Siksi näyttämöllä esitetään kaksi maailmaa. Sama paikka joka juuri näytti herttuan palatsilta, onkin toisena hetkenä kaupungin takapihaa, ohjaaja kertoo.
Oopperan nimiroolissa vuorottelevat roolista maailmalla suurta kiitosta saanut baritoni Paolo Gavanelli sekä suomalaiset Raimo Laukka ja Juha Kotilainen, Mantovan herttuan roolissa Charles Castronovo, Mika Pohjonen ja Francesco Demuro sekä Gildana Anna-Kristiina Kaappola ja Sirkka Lampimäki.
La donna è mobile
Rigoletton viimeistä näytöstä pidetään loistokkaimpana Verdinä - ensimmäisestä nuotista viimeiseen. Näytöksen erilliset numerot ovat kiinteä osa kokonaisuutta. Edes koko teoksen tunnetuin melodia La donna è mobile ei ole irrallinen, vaan sillä on tärkeä musiikkidramaturginen tehtävä: Sen kuullessaan Rigoletto tajuaa, että herttua on edelleen hengissä ja säkissä on joku muu.
Suosittua oopperateosta on esitetty paljon myös Kansallisoopperassa, mutta viime kerrasta on ehtinyt kulua jo 20 vuotta.
Ensi-illan ja suuren osan muistakin esityksistä johtaa kapellimestari Mikko Franck . Lavastus on Mark Väisäsen .
Teosta esitetään 23. tammikuuta saakka.
