KATARIINA NORONTAUS
Turun hautausmaan yhtenäinen hautakivirivistö on murrettu uudesta kohtaa. Edesmenneen taiteilija Manno Kalliomäen elämänkumppani, taiteilija Hilkka Könönen muisti eilen vietettyä Kalliomäen 60-vuotissyntymäpäivää kollegan tekemällä hautakivellä.
- Tahdoin hautakiven, joka olisi Mannon näköinen ja oloinen. Mannon luovuus oli niin ehtymätöntä ja jatkuvasti uusia alueita valtaavaa, että olisi suorastaan outoa, jos hänellä olisi ihan tavallinen mykkä hautakivi. Tämän muistomerkin on määrä olla "mannomainen" - tuttu käsite kaikille hänet tietäneille.
Kuvanveistäjä Mika Linto-Vaara oli Könöselle alusta asti päivänselvä valinta työn toteuttajaksi.
- Hänellä on monipuolinen ammattitaito, rohkeus ja oivalluskyky. Ja ihailen suunnattomasti hänen esteettistä tajuaan. Tiesin, että Mikan tekemänä muistomerkistä tulisi Mannon näköinen.
Mannomentti on Linto-Vaaran ensimmäinen kosketus hautamuistomerkkitaiteeseen. Könönen antoi tutulle kuvanveistäjälle vapaat kädet, ja muistomerkin päämuodoksi valikoitui pian Kalliomäen omissa töissään paljon käyttämä ovaali.
- Halusin kiveen liikettä ja elämää, liikkuvan kuvan. Ovaalipinta kiillotettiin taivasta heijastavaksi peiliksi. Puut ja pilvet liikkuvat kivipinnassa kuin kuvaruudulla, Linto-Vaara kertoo.
Taiteilija tahtoi välittää muistomerkissä myös tunteen ikuisuudesta.
- Pääkivessä käytetty Varpaisjärven musta graniitti muistuttaa hieman tähtitaivasta, siinä on avaruuden tuntua.
Linto-Vaara keksikin ympäröidä pääkiven planeettamaisilla kivipalloilla. Yhteensä teoksessa on käytetty 13 suomalaista kivilajia.
- Mannomentti on joka sekunti erilainen, melkein kuin ihme. Kaikki siinä on kuitenkin kiveä. Mika Linto-Vaaran ajatus on hyvin kaunis, Könonen kiittelee.
Muistomerkki kuvastaa vainajaa
Hautamuistomerkki pyrkii aina edustamaan henkilöä, jota kunnioittamaan se on tehty. Mannomentissa Kalliomäkeä on Könösen mukaan hillitty ja lempeä veitikkamaisuus yhdistettynä filosofiseen ajatukseen.
- Mannon lempilause oli Wim Wendersin "Jos ei ole vakava, ei voi olla villi". Hautakivi edustaa myös Mannolle tyypillistä viimeisen päälle -estetiikkaa.
Linto-Vaara ei tuntenut Kalliomäkeä henkilökohtaisesti, mutta tapasi tämän muutaman kerran ja tunsi taiteilijan työn.
- Jos minun olisi pitänyt tehdä hautamuistomerkki täysin tuntemattomalle, olisi se ollut vielä vaikeampaa
Muistomerkin saaminen hautausmaalle sujui ongelmitta.
- On erittäin hienoa, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymältä heltisi lupa uudenlaiselle kivelle. Kivi sinänsä on mitoiltaan hautakiville määrättyissä rajoissa. Olen huomannut, että seurakunnassa tahdotaan nostaa kulttuuripuolta enemmän esille, Könönen sanoo.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän rakennussuojelusta, museoista ja taideasioista vastaava intendentti Riikka Kaisti toteaa, ettei seurakuntayhtymän tavoitteena ole missään nimessä monotoninen hauta-alue.
- Kaikkiaan suomalaiset hautausmaat ja muistomerkit ovat kauniita. Aina ilahduttaa, kun näkee jonkun haudan, joka on samalla taideteos - joka jollain tavalla kuvaa vainajan persoonallisutta.
Perimmäisten kysymysten äärellä
Ulkomailta löytyy monia esimerkkejä hautausmaista, joille tullaan tutustumaan kuuluisuuksien hautoihin ja ihastelemaan monumenttitaidetta. Turunkin hautausmaalla on runsaasti nimekkäiden henkilöiden hautoja ja nimekkäiden taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä.
Alueen mielenkiintoisista haudoista tehty kartta ja opastetut kävelyt ovat Kaistin mukaan osoittautuneet hyvin suosituiksi. Hän uskoo, että hautausmaa on täysin oikea paikka taiteesta nauttimiselle.
- Koen, että joku taideteos haudalla on puhuttelevampi kuin esimerkiksi valokuva. Kun ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, lopputulos on usein hyvin koskettava.
Hautausmaafriikiksi tunnustautuva Könönen toivoo, että Suomessa arvostettaisiin enemmän hautausmaakulttuuria.
- Ei ihmisellä tarvitse olla mitään maailmanluokan saavutuksia persoonallisen hautakiven ansaitakseen, jokainen ihminen on laulun arvoinen. Eikä hautakiven tarvitse olla kallis, mutta ajatuksia niihin pitäisi omaisten enemmän uhrata.
Könönen näkee hautamuistomerkit eräänlaisina muotokuvina.
- Taiteilija paneutuu kohteeseensa ja "tulostaa" käsityksensä omalla taiteellisella tinkimättömyydellään. Se on hyvin haastavaa ja mielenkiintoista. Hautausmaa on äärimmäinen konteksti ja hieno kulttuuriympäristö. Taiteilijalla on oltava tilannetajua.
Könönen kertoo kunnioittavansa syvästi hautamuistomerkkejä taiteenlajina.
- Mannon 30 vuoden elämänkumppanina olisin tietysti rakentanut hänelle vaikka temppelin, mutta tässä hautakiviasiassa ei ole kysymys pelkästään siitä, että tehdään jotain erityistä hänelle, vaan myös mahdollisuudesta olla vaikuttamassa hautakivikulttuuriin.
