Kulttuuri

Mannaa ranskalaisen ystäville

•  Maria Cecilia Muñoz, huilu ja muita muusikoita Crusell-viikon konsertissa Uudenkaupungin Vanhassa kirkossa 22.7. Ginastera, Debussy, Messiaen, Jolivet, Poulenc.

Viime vuoden Crusell-viikon huilukilpailun voittaneen argentiinalaissyntyisen Maria Cecilia Muñozin konsertti tiistai-iltana Uudenkaupungin Vanhassa kirkossa oli taatusti mannaa jokaiselle 1900-luvun ranskalaisen musiikin ystävälle. Konsertin ohjelma tarjosi parhaita herkkupaloja, ja kokonaisuudessa oli sijansa niin vakaville kuin köykäisemmillekin säveltuokioille.

Allekirjoittaneen mieleen olivat eniten konsertin kaksi suurta mestariteosta, Debussyn sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle sekä Poulencin sonaatti huilulle ja pianolle. Kumpikin edustaa ranskalaisen musiikin tärkeimpiä hyveitä parhaimmillaan, sielukkaita sointivärejä, älyllistä mutta koskettavaa keikarointia ja pettämätöntä, hienosyistä eleganssia.

Eikä konsertin muissakaan numeroissa ole moittimista. Argentiinalaisen Alberto GinasteranImpresiones da la Puna edustaa lähinnä korkealentoiseen ja teknisesti moitteettomaan tyyliin kirjoitettua konserttiviihdettä, mutta yhtä hyvin voisin mainita sen olevan naivi mutta ihana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

MessiaeninMustarastas ja Jolivet'nChant de Linos ovat upeita karakterikappaleita.

Muñoz on valloittava huilisti, jonka virtuoottisessa soitossa yhtyvät seitinohut herkkyys ja pippurinen tulisuus.

Hän annosteli kumpaakin taiten musiikin kulloistenkin vaatimusten mukaan.

Hänen soittokumppaneinaan kuultiin ensiluokkaisia muusikoita. Uusi Helsinki -kvartetin soittajat osoittivat suvereenisti osaamisensa, samoin altisti Ilari Angervo ja harpisti Lily-Marlene Puusepp Debussyn sonaatissa. Pianisti Jouko Laivuorelle jäi isohko homma kaikissa konsertin jälkipuoliskon teoksissa, ja hänen perehtynyttä ja heittäytyvää soittoaan oli ilo kuunnella.

Ylimalkaan teki hyvää päästä kesäloman jälkeen pitkästä aikaa konserttiin. Kaiken maailman melusaasteeseen kyllästynyttä mieltä ylevöittää kummasti se ihme, jonka ilman metelöintiä ja ulkoista sälää ilmoille laskettu syvä ajatus saa aikaan.

MATTI LEHTONEN