Kirja-arvostelut

Maanosa tuomiolla

TS/Lehtikuva<br />Itävaltalaispoliitikko Jörg Haider on toistuva esimerkki Onko Eurooppa olemassa -kirjan tekijöille.
TS/Lehtikuva
Itävaltalaispoliitikko Jörg Haider on toistuva esimerkki Onko Eurooppa olemassa -kirjan tekijöille.

• Hannu Nieminen, Kari Karppinen, Tuomo Mörä: Onko Eurooppa olemassa? Gaudeamus 2008. 267 s.

Luulisi, että vastausta kysymykseen onko Eurooppa olemassa pitäisi tiedustella historioitsijalta, maantieteilijältä tai filosofilta. Tällä kertaa pulmalle tungeksii kuitenkin yksitoista viestinnän tutkijaa Hannu Niemisen , Kari Karppisen ja Tuomo Mörän toimittamassa artikkelikokoelmassa.

Ikävä kyllä lähtökohta on mahdoton: yhden tieteenalan rahkeet eivät voi mitenkään ulottua näin mittavan kysymyksen ympäri.

Ketään ei kiinnosta

Teoksen punainen lanka on eurooppalainen julkisuus. Sitä kun ei ole olemassa, tai ainakaan se ei ole samanlaista kuin kussakin maassa erikseen. Maanosan asiat eivät yksinkertaisesti kiinnosta kansaa kotimaisten tavoin.

Kiinnostusta ei oikein pääse syntymäänkään, sillä markkinavetoiset kansalliset mediat pitäytyvät jatkossakin nurkkakuntaisissa näkökulmissaan. Yleiseurooppalaisia viestimiä taas ei ole.

Euroopan unioni pitää tilannetta ongelmallisena. Sen katsotaan johtavan demokratiavajeeseen. Korjausliikkeenä unioni on satsannut reilusti resursseja tiedotustoimintaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Korjataan kansa

EU:n "politiikkamme on hyvää mutta kansalaiset tietämättömiä" -lähestymistapaa kritisoidaan teoksessa väsymiseen asti. Kirjoittajat katsovat muun muassa, että ongelmien syyt ovat syvemmällä, kuten laajassa kielten ja kulttuurien kirjossa.

Kirja kyseenalaistaakin unionin pyrkimykset yhteen, yhteiseen julkisuuteen. Hannu Niemisen mukaan kansalaiset eivät enää samaistu liitto- tai tavallisiin valtioihin. Nykyään minuuden rakentavat muut yhteisöt, kuten etniset tai elämäntavoiltaan samankaltaisten ryhmät.

Hän ehdottaa tämän vuoksi, että julkisuus tulisi käsittää yhtenäisen tilan sijaan verkostona, jossa erilaiset ryhmät kommunikoivat keskenään.

Tällaiselle moniääniselle keskustelulle EU ei Kari Karppisen mielestä anna tilaa. Hänen mukaansa unionia käytetään lähinnä talouspolitiikan vaatimien muutosten ajamiseen.

Toisto on opin äiti

Lähes kaikki teoksen teksteistä sitoutuvat samantyyppisiin teoreettisiin taustaoletuksiin. Tämän oikeuttanee kirjoittajien yhdenmukainen akateeminen tausta. Esimerkkipatterien toisteisuutta on vaikeampi käsittää.

Sosiologi Jürgen Habermasin ajattelua ja itävaltalaispoliitikko Jörg Haiderin edesottamuksia selostetaan raivostuttavalla pikkutarkkuudella yhä uudestaan ja uudestaan.

On ilmeistä, että Onko eurooppa olemassa? on tarkoitettu yliopiston viestinnän oppikirjaksi. Tähän se soveltunee hyvin.

Muille kuin yliopisto-opiskelijoille kirja tarjoaa kohtuullisen helppolukuisen silmäyksen esimerkiksi Viron ja Turkin mediatilanteeseen.

Esittämäänsä kysymykseen teos ei vastaa. Se sohii eurooppalaisuutta eri suunnilta, muttei osu kertaakaan kunnolla.

Sami Torssonen