Englantilaiskirjailija kirjoittaa
Suomen sortovuosista

TS/Gummerus Kustannus<br />Turussa nuoruudessaan asuneen Helen Dunmoren Suomeen sijoittuvaa romaania ei ole ainakaan vielä suomennettu.
TS/Gummerus Kustannus
Turussa nuoruudessaan asuneen Helen Dunmoren Suomeen sijoittuvaa romaania ei ole ainakaan vielä suomennettu.

Anna Mård

Suomessa kirjailija Helen Dunmore tunnetaan parhaiten Ingo-nuortenkirjasarjasta, mutta itse hän pitää itseään kirjoittajana, joka tekee kaikkea: runoja, nuortenkirjoja, novelleja ja aikuisten romaaneja. Pari vuotta sitten häneltä ilmestyi Suomen sortovuosiin sijoitettu romaani, joka kertoo helsinkiläisen työläistytön tarinan.

Dunmoren romaania House of Orphans (Orpojen talo) ei ole suomennettu, vaikka hänen teoksiaan on käännetty kaikkiaan 23 eri kielelle. Myös House of Orphans on ilmestynyt monissa maissa.

- En tiedä, miksi sitä ei ole käännetty suomeksi. Monet suomalaiset ovat kuitenkin ihmetelleet, miksi englantilaiskirjailija kirjoittaa Suomesta. He ovat sanoneet, että kirja "tuntuu Suomelta", Dunmore sanoo.

Hän sijoitti romaanin Suomeen, koska hän on kiinnostunut Venäjän historiasta, mutta halusi katsoa sitä alistetun ja itsenäisyyteen pyrkivän kansan näkökulmasta. Suomalaisuuteen Dunmore oli tutustunut jo nuoruudessaan, kun hän työskenteli Turussa englannin opettajana.

- Orpojen talo liittyy mielessäni aikaisempaan romaaniini The Siege (Piiritys), joka kertoo saksalaisjoukkojen Neuvostoliiton valloituksesta toisen maailmansodan aikana, Dunmore sanoo.

- Halusin kirjoittaa Suomen maaperästä ja suomalaisten vahvasta suhteesta siihen. Sijoitin romaanini nopean teollistumisen, maaltamuuton ja maastamuuton aikaan, jolloin kaupunkien ja maaseudun väliset ristiriidat korostuivat.

Turussa englanninopettajana

Nuoruudessaan nyt 55-vuotias Dunmore asui jonkin aikaa Turussa, jossa hän toimi englannin opettajana.

- Opin silloin arvostamaan suomalaisen historian ja kulttuurin rikkautta. Maan suhde Venäjään alkoi kiehtoa minua, Dunmore kertoo.

Orpojen talon päähenkilö on kommunisti-isän kuollessa orvoksi jäävä Eeva, joka päätyy lopulta maaseudulle suomenruotsalaisen lääkärin piiaksi. Eevaa huomattavasti vanhempi leskeksi jäänyt lääkäri rakastuu tyttöön, mutta tämä haluaa takaisin Helsinkiin lapsuudenystävänsä Laurin luo.

Vaikka teos sijoittuu englantilaisittain eksoottiseen aikaan ja paikkaan, niin Dunmore haluaa käsitellä nykyaikaisia teemoja.

- Nuorten miesten, ja miksei naistenkin, ryhmät ovat sitoutuneita tavoitteisiinsa ja työskentelevät pienissä soluissa, joiden kautta he ajautuvat yhä syvemmälle terrorin maailmaan. Tarkoitus pyhittää keinot ja he ovat sodassa yhteiskuntaa vastaan, Dunmore sanoo.

Terrorismiin ajautumisen psykologiset tekijät ovat juuri nyt erittäin relevantteja.

Ingo-sarjasta neljäskin osa

Dunmore on kirjoittanut kymmeniä romaaneja, runo- ja novellikokoelmia ja nuortenkirjoja. Suomeksi hänen nuortenkirjoistaan on saatavilla Ingo-sarja ja hänen aikuisten romaaneistaan ainoastaan Keskustelua kuolleiden kanssa -jännäri.

Merenalaiseen mielikuvitusmaailmaan sijoittuvasta Ingo-sarjasta ilmestyi tänä keväänä suomeksi kolmas osa, Syvyyksien salaisuus . Englanniksi ilmestyi samaan aikaan sarjan neljäs osa, jonka suomalaiskustantaja Gummerus ottaa myös käännettäväkseen.

- Neljäs kirja on sarjan dramaattinen loppu, johon osallistuvat kaikki sarjan hahmot, Dunmore paljastaa.

Ingo-sarja sijoittuu mielikuvitusmaailmaan, jonka Dunmore toivoo imaisevan lukijat mukaansa.

- En ole opettavainen kirjoittaja, mutta koska tapahtumat sijoittuvat Atlantille, sarja herättää kysymyksiä ihmisten ja meren suhteista. Saastutammeko vai pyrimmekö elämään tasapainossa luonnon kanssa?

Kirjoittaminen on yhä tuskaa

Etenkin aikuisten romaaneja työstäessään Dunmore nauttii taustatyöstä ja asioiden penkomisesta.

- Tutkimuspolun seuraaminen on erittäin kiehtovaa, mutta itse kirjoittaminen on väsyttävämpää. Juuri oikean valokuvan, kirjeen tai päiväkirjamerkinnän löytyminen on hyvin palkitsevaa.

Myynninedistämisestä on tullut merkittävä osa brittikirjailijoiden työtä.

- Kirjafestivaalit, kirjakauppojen tapahtumat ja haastattelut vievät koko ajan enemmän aikaa. Minä nautin sekä kotimaisten että ulkomaalaisten lukijoideni tapaamisista. Se tuo hyvää vastapainoa pöydän ääressä istumiselle, Dunmore sanoo.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.