Populaarikulttuurin ja
korkeataiteen välimaastoa

TS/Jane Iltanen<br />Johanna Frigård väittelee tänään perjantaina Turun yliopistossa valokuvauksen perinteeseen liittyvästä aihepiiristä.
TS/Jane Iltanen
Johanna Frigård väittelee tänään perjantaina Turun yliopistossa valokuvauksen perinteeseen liittyvästä aihepiiristä.

JOUKO GRÖNHOLM

Kunniallisuuden käsite nousee keskeiseen asemaan, kun valokuva ja alastomuus kohtaavat. Alastonvalokuvien sisältö elää jatkuvassa muutoksessa; siihen vaikuttavat niin aikakausi kuin kuvattavien sukupuoli ja ikä sekä kuvien esittämisyhteys.

Kun Kankaanpäästä lähtöisin oleva Johanna Frigård aloitti opintonsa Turun yliopistossa, taidehistorian oppiaine oli vielä nuori.

Perinteisen taidehistoriallisen tutkimuksen asemesta hän asetti tavoitteekseen perehtyä valokuvaan ja varsinkin alastonvalokuvaukseen.

Tuija Lindström ja Robert Mapplethorpe ovat kuvaajia, joiden upeat alastonvalokuvat lumosivat lähtemättömästi mieleni, Johanna Frigård kertoo.

Matkalla kohti väitöstutkimusta ilmestyi kymmenen vuotta sitten kirja Kuvan kaunis , jossa Frigård ja kaksi muuta tutkijaa tarkastelivat turkulaisen Emmi Fockin valokuvia 1920- ja 1930-luvuilta.

Nyt tarkastettava väitöskirja Alastomuuden oikeutus (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) lähestyy julkistettujen alastonvalokuvien moderneja ideaaleja Suomessa 1900-1940. Frigård tutkii erilaisia tapoja tuottaa alastonvalokuvia ja niitä puoltaneita ihanteita.

Muuntuvaa sisältöä

Viime vuosisadan alun miesatleettien kuvat sekä 1920- ja 1930-lukujen naisalastontutkielmat ja kasvavan harrastajakuvaajajoukon lapsikuvat muovasivat sekä kansalaisen ja taiteilijan että uuden naisen ja lapsuuden ideaaleja populaarikulttuurin ja korkeataiteen välimaastossa.

Victor Barsokevitsch -valokuvakeskuksen johtajana Kuopiossa työskentelevän Johanna Frigårdin, 40, moninainen aineisto osoittaa, että alastonvalokuvilla ei ole ennalta lukkoon lyötyjä ja itsestäänselviä merkityksiä, vaan niiden välittämä sisältö muuntuu aikakauden, sukupuolen ja iän sekä kuvausympäristön ja kuvien esittämisyhteyden mukaan.

- Tutkin tapoja, joilla alastonvalokuvien esittämistä julkisuudessa on puolusteltu, mitä arvoja niihin on eri yhteyksissä tuotettu ja mihin sallivuuden rajat asettuvat, Frigård luonnehtii.

- Tutkimukseni asettuu visuaalisen kulttuurin tutkimuksen alalle, sillä taiteeksi nimeäminen ei ole ollut tavoitteenani. Päinvastoin aineistooni sisältyy taiteellisina esitettyjen kuvien lisäksi populaarikulttuuriin kuuluvaa kuvastoa urheilujulkaisuissa, elokuvalehdissä ja kuvalehdissä. Käsittelen niin mies-, nais- kuin lapsialastonkuviakin.

Johanna Frigårdin tutkimus on vahvasti kontekstuaalista, esittämisyhteyteen liittyvää. Alastonvalokuvia ei voi käsitellä esittämisyhteydestään irrallisina: eri yhteyksissä alastomuuden saamat merkitykset vaihtelevat. Ideaalien tuottamisen tavat ovat erilaisia, ja ihanteellisuus hahmottuu niissä eri tavoin.

Vartalo kuin veistos

Viime vuosisadan alun kuvasto koostuu pääasiassa urheilijakuvista, joissa tuotettiin ihanteellista miehisyyttä. Samalla kansalaisuuden tuottaminen oli niissä keskeistä; miehen vartalo rinnastui veistokseen, hengen kulttuurin tuotteeseen. 1920- ja 1930-luvut olivat Frigårdin tarkastelussa alastonvalokuvauksen kukoistusaikaa myös Suomessa, ja tutkimuksen nais- ja lapsikuvat ovat juuri tältä ajalta.

Naisalastonkuvien yhteydessä korostuu niiden asema taiteellisuuden tuottamisen välineenä. Ideaalina on kuvataiteen taiteilijakäsitys, joka pyritään siirtämään myös valokuvauksen piiriin. Lapsikuvat kytkeytyvät valokuvauksessa tapahtuneisiin moninaisiin muutoksiin. Valokuvaustekniikan, ammattikunnan ja markkinoiden muutokset sekä ydinperheideologian leviäminen ja modernin ihmisen individualisoituminen ovat kaikki niitä asiayhteyksiä, joiden kautta lapsikuvia voi lähestyä.

- Päädyn esittämään lapsikuvat modernin metaforina, Johanna Frigård kiteyttää.

Ideaalin käsite toimii Alastomuuden oikeutus -tutkimuksessa kontekstien ja kuvien yhteennivomisen välineenä. Eletty elämä vaillinaisuuksineen ja puutteineen tuo aina kitkaa ideaaliin. Siksi Frigård tarkastelee valokuvallisuutta ominaisuutena, joka mahdollistaa alastomuuden etäännyttämisen symbolisen ja käsitteellisen alueelle.

Toinen eri osioita yhdistävä käsite on moderni. Frigård näkee valokuvauksen nimenomaan modernina teknologiana ja osallisena modernisaatioon.

Historiallista vaihtelua

Johanna Frigård korostaa, että ei ole olemassa ennalta määriteltävissä olevaa 'alastonvalokuvien' luokkaa, jonka sisältö ja merkitykset olisivat kontekstistaan irrallisia.

- Alastomuuteen ja valokuvallisuuteen liitetyt merkitykset ovat historiallisesti vaihtelevia.  Nykykulttuurin ideaalikuvien runsauden keskellä tämä on hyvä muistaa.

Alastomuuden oikeutus luo myös uudenlaisia yhteyksiä kuvalehtien ja valokuvauksen väliseen suhteeseen 1920- ja 1930-luvuilla. Lehtikuvia on aiemmin tarkasteltu lähinnä journalismin ja dokumenttivalokuvauksen osana, mutta valokuvien asema viihteenä ja kulutustuotteena on jäänyt vähälle huomiolle.

Erityisen kiinnostavaa on kuvalehtien ja valokuvauksen modernismin välinen suhde: kuvalehdet voidaan nähdä jopa valokuvauksen modernismin 'tilaajina'.

Johanna Frigårdin väitöskirja Alastomuuden oikeutus - julkistettujen alastonvalokuvien moderneja ideaaleja Suomessa 1900 - 1940 esitetään julkisesti tarkastettavaksi tänään perjantaina kello 12 Turun yliopiston päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa. Virallinen vastaväittäjä on dosentti Leena-Maija Rossi Helsingin yliopistosta ja kustos professori Altti Kuusamo. Väitös kuuluu taidehistorian alaan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.