Näyttämöllä Viron vaiettu historia

TS/Compic/Kimmo Brandt<br />Sofi Oksanen tuo romaanissaan Puhdistus näkyviin Viron kansan salattua lähihistoriaa.
TS/Compic/Kimmo Brandt
Sofi Oksanen tuo romaanissaan Puhdistus näkyviin Viron kansan salattua lähihistoriaa.

TUOMO KARHU

Kahden eri-ikäisen naisen, iäkkään Aliiden ja nuoren Zaran, elämänkohtaloiden kautta Viron lähihistoriaa raottava Puhdistus sai alkunsa Sofi Oksasen halusta kirjoittaa iso rooli vanhalle naiselle.

- Sellaisia rooleja on vähän, vaikka keski-iän ylittäneitä loistavia naisnäyttelijöitä on vaikka kuinka. Sitten luin Slavenca Drakulicin kirjoja Bosnian sodasta ja raiskauskeskitysleireistä ja turhauduin seksuaalisen väkivallan toistuvuudesta. Vaikka maailma on mennyt eteenpäin, samat kivikautiset sotakeinot jylläävät ja muu maailma katselee vain vierestä, Oksanen kertoo.

Hän halusi myös kirjoittaa Virossa toisen maailmansodan aikana ja jälkeen neuvostomiehitystä vastustaneista metsäveljistä.

- Kuulin lapsena Virossa nuoresta tytöstä, joka asui äitinsä kanssa. Hän löysi kotinsa läheltä rintamalinjojen taakse jääneen haavoittuneen sotilaan, joka pyysi apua. Tyttö ja äiti rakensivat kotiinsa salakomeron, jossa sotilas toipui. Heidät kuitenkin ilmiannettiin ja tyttö haettiin kuulusteltavaksi, vanhaa äitiä ei. Seuraavana aamuna tyttö palasi kotiin fyysisesti täysin kunnossa olevana, mutta hän ei puhunut enää koskaan.

- En tiedä, mitä sotilaalle tapahtui, enkä lapsena ymmärtänyt, mistä oikeastaan oli ollut kyse. Vasta aikuisena osasin yhdistellä palasia.

Puhdistus on osa Sofi Oksasen laajempaa projektia, jossa hän pyrkii käsittelemään Viron vaiettua historiaa, kirjoittamaan tarinoita, joita ei virallisesti ole olemassa.

- Viron historia on kirjoitettava osaksi Euroopan historiaa. Tähän mennessä Viron historia on ollut Euroopalle Neuvostoliiton historiaa, neuvostonarratiivin värittämää. Vaiettu historia on saatava osaksi legitimoitua historiaa. Ja vain Viron historiasta kirjoittamalla neuvostonarratiivi saadaan kumottua.

Oksanen haluaa myös asettaa kertomansa tarinat osaksi kirjoitettua tarinavarantoa.

- Lapsuudessani ja koko neuvostomiehityksen ajan nämä Viron vaietut tarinat kulkivat vain suullisena perintönä ja eufemismein. Kun muun maailman historian olen oppinut lukemalla, Viron historian olen oppinut korvillani.

Sofi Oksanen kirjoitti Puhdistuksen alun perin teatterille, koska koki, että kollektiivisena lajina teatteri sopii parhaiten häpeän käsittelyyn.

- Häpeä liittyy usein katseeseen. Siksi teatteri tuntui ainoalta vaihtoehdolta. Teatteri pakottaa katsomaan.

Näytelmäänsä työstäessään Oksanen alkoi kuitenkin hahmottaa uusia kerroksia tarinastaan.

- Alkoi tuntua väärältä määrittää tarina vain häpeän kautta. Seksin ja väkivallan kuvaamisen keinot ovat hyvin erilaisia proosassa ja teatterissa: teatterissa näyttelijät ovat oikeita ihmisiä, proosassa henkilöt muodostuvat lukijan päässä sanoista paperilla.

- Halusin myös dokumentoida Viron maaseudun elämää, ja teatterin tehtävä ei ole dokumentoida, Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa opiskeleva Oksanen sanoo.

Toisen maailmansodan ja itsenäisyyden palautuksen jälkeiset vuodet Virossa olivat vaarallista aikaa etenkin naisille.

- Opportunisti etsii aina parhaimmat keinot hyötyä. Poikkeusoloissa kaikenlainen on mahdollista, koska yhteiskunnan turvarakenteet ovat hajalla ja kukaan ei välttämättä joudu edesvastuuseen. Naisen hyväksikäyttö on siinä mielessä kannattavaa, että nainen ei ole kertakäyttöinen, toisin kuin konkreettinen varastettu kinkun pala. Naisen voi myydä aina uudelleen.

- Sotatilanne on sikäli erilainen, että vihollisen nainen pitää tuhota, koska naisen kautta voi murentaa myös miehen, perheen ja lapset. Viron maaseudulla metsäveljet pystyivät toimimaan maataloista saadun ruoka-avun ja varustuksen eli naisten avulla.

Miehittäjälle miehitystä vastustavat olivat kansallinen uhkatekijä, jotain anonyymiä, millä ei ollut ihmisarvoa.

- Kirjoitin romaanini loppuun fiktiivisiä dokumentteja konkretisoidakseni miehittäjän asennetta miehitettyyn: dokumenteissa puhutaan objekteista, ei ihmisistä. Ilman tuollaista etäännytettyä suhtautumista "objekteihin" miehittäjän edustajat eivät olisi pystyneet tekoihinsa.

Puhdistus osallistuu myös viime vuosina Suomessakin ahkerasti käytyyn prostituutiokeskusteluun.

- Haluan pitää prostituutio- ja naiskauppakeskustelun erillään. Jokainen prostituoitu on yksilö ja jokaisella on oma tarinansa. Tämä tuppaa unohtumaan aiheesta käytävissä keskusteluissa. Suomalaisen seksialan ammattilaisen tilanne on ihan eri kuin esimerkiksi kielitaidottoman ulkomaalaistaustaisen naisen.

Puhdistuksen Zaran tapaus ei ole mitenkään uniikki. Neuvostoliiton romahtaessa kaikenlaiset yrittäjät touhusivat yhtä sun toista. Esimerkiksi Venäjän yliopistojen auloihin saattoi ilmestyä kojuja, joissa esiteltiin työmahdollisuuksia vaikkapa hotellisiivoojina. Lumeyritykset olivat uskottavia rekrytoinnissaan. Työtarjoukseen tarttuneet tytöt kuvittelivat oikeasti lähtevänsä siivoamaan, mutta toisin kävi.

Kovin vaikeaa hyväksikäyttö ei ole 2000-luvullakaan.

- Pidän aika huolestuttavana virolaista tutkimusta, jonka mukaan lähes kaikki virolaiset haluavat ulkomaille. Suurin osa olisi valmis tarttumaan hyväpalkkaiseen työtarjoukseen, vaikka esimerkiksi työlupaa ei olisi. Kaikkien mieleen ei olisi tullut tarkistaa rekrytointifirman taustoja, vaikka moni haastatelluista tiesi tai tunsi jonkun, joka ulkomaille lähdettyään oli päätynyt ihan muihin hommiin kuin oli ollut tarkoitus.

Ainakin Puhdistuksen perusteella vanhan kansan uskomukset ja suoranainen taikausko kukoistavat Virossa järjestelmästä riippumatta.

- Kyllä, ne ovat edelleen realismia Virossa. Uudelleen itsenäistymisen aikoina Virossa mentiin aika lujaa muun muassa ufojen kanssa. Koska terveydenhuolto oli romahtanut, usein ainoa vaihtoehto oli kansanparannus. Eikä luottamusta siihen ollut syytä epäillä, koska neuvostoaikanakin se oli toiminut paremmin kuin neuvostoterveydenhuolto, Oksanen letkauttaa.

- Muistan selvästi ajan, jolloin täysjärkisiksi tiedetyt ihmiset alkoivat käydä keskusteluja ufoista kuin ne olisivat maailman luonnollisin asia. Jokseenkin irrationaalisilta jutut tietysti kuulostivat - silloin tajusin ensimmäistä kertaa olevani suomalainen Virossa.

Maauskonnot ja muut pakanauskonnot sekä kansanparannuskeinot ovat säilyneet Virossa elävinä näihin päiviin asti.

- Villi veikkaukseni on, että koska Virolla on aina ollut niin vähän isäntiä joihin luottaa, on ollut parasta luottaa siihen, mikä on konkreettisesti omien jalkojen alla eli luontoon.

- Suomi on poikkeuksellisen varmasti kovaan lääketieteeseen luottava maa. Täällä uskotaan tieteen objektiiviseen totuuteen. Virossa sellaiseen uskoon ei ole ollut mitään syytä.

Sofi Oksanen on noussut nopeasti suomalaisen nykykirjallisuuden huipulle. Jotain hänen asemastaan kertoo sekin, että viime vuonna hänet saattoi bongata linnanjuhlista.

Millainen kokemus se oli kaltaisellesi vastarannan kiiskelle?

- Hieman absurdi. Hieno kunnianosoitushan kutsu tietenkin on, mutta sain sen käteeni vain vajaata viikkoa ennen juhlia. Koska kutsu mitä ilmeisimmin tulee monelle muullekin aika myöhään, median pukukiihko on vähän epäreilua: esimerkiksi työnsä puolesta paikalla olevilla on kokonainen vuosi aikaa tsekkailla seuraavan vuoden asusteitaan.

l Sofi Oksasen Puhdistus-romaanin arvio Turun Sanomien kulttuurisivuilla lauantaina 5. huhtikuuta.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.