Kulttuuri

Karkauspäivän kova kotimainen ilta

TS/Lennart Holmberg<br />Tero-Petri esiintyi perjantaina uuden albuminsa julkistamistilaisuudessa Dynamossa.
TS/Lennart Holmberg
Tero-Petri esiintyi perjantaina uuden albuminsa julkistamistilaisuudessa Dynamossa.

TUOMO KARHU

Karkauspäivän iltana kannatti karata Turun yöhön urakoimaan suomirockia. Vaikka logistinen yhtälö näytti aluksi mahdottomalta, onnistuin lopulta näkemään niin J. Karjalaisen , Tero-Petrin kuin Kauko Röyhkän & Riku Mattilan keikat alusta loppuun.

Ilta alkoi kahdeksalta Lännen-Jukka String Bandin hurmoksellisella konsertilla, jonka perusteella Karjalaisen alter ego rähisee keskuudessamme vielä pitkään.

Kahden viime vuonna näkemäni loistokeikan jälkeen Lännen-Jukka, viulisti Ninni Poijärvi ja kitaristi Mika Kuokkanen olivat käyneet Amerikassa, kuten iltapäivälehdet ansiokkaasti uutisoivat. Michiganin-tuliaisina kuultiin heti aluksi mainio instrumentaali Silver Bells .

Jenkkilästä oli tarttunut muutakin kuin lauluja: Lämmiteltyään aikansa yleisöä - joka kävi niin kuumana, että hirvitti - amerikansuomalaisilla ralleillaan Karjalainen kutsui lavalle Caleb Klauderin (laulu, mandoliini ja kitara) ja Sammy Lindin (viulu ja laulu) Oregonin Portlandista. Silmät pyöreinä upeaa turkulaisyleisöä ihmetelleet pelimannit säestivät ensin Lännen-Jukkaa ja sen jälkeen vetäisivät lyhyen setin ihan kaksistaan. Niin suvereenisti kuin duo old time -meininkinsä hanskasikin, sen osaksi jäi lähinnä korostaa Karjalaisen vuosi vuodelta kasvavaa karismaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Huima matka kollektiiviseen alitajuntaan päättyi niin kuin alkoikin, amerikkalaiseen instrumentaaliin, jonka nimi oli tällä kertaa January Waltz .

Kello 22-22.45

Lännen-Jukka lopetti Humalistonkadun Wanhassa Dominossa juuri sen verran ennen kymmentä, että ripeästi kävellen ehdin Linnankadun Dynamoon toteamaan, kuinka paljon Limonadi Elohopeasta tuttu Tero-Petri on kehittynyt lauluntekijänä.

Uuden albumin Tuolilta herännyt (Plastic Passion) Limppareiden jälkigrungea ilmavammin soivat laulut olivat jopa niin vakuuttavia, että edes Tero-Petrin hölmöt välispiikit ja jatkuva kitaran virittely eivät häirinneet ihan hirveästi.

Selvimmin Tero-Petri on kehittynyt sanoittajana. Arkisia havaintoja vilisevissä teksteissä huumori ja vakavuus ovat vihdoinkin päässeet tasapainoon. Parhaiten bändi onnistui Tuolilta heränneen melankolisissa kuningasbiiseissä Metsämansikat ja Lämpö harakoille , joiden vakavuus sai aina yhtä levottoman T-P:n unohtamaan ylimääräisen hörhöilyn ja keskittymään kunnolla.

Lämpö harakoille -biisissään artisti kiteyttää jotain olennaista uuden albuminsa alakuloisesti humoristisesta tunnelmasta: "Olen töissäni myyjä. Olen kotonakin nöyrä. Harvoin olen oikeassa. Mietin millaista olisi, jos tekisin kuin tunnen. Jäisinkö ilman turvaa? Vaikka yrität lohduttaa, et pysty pahaa mieltäni pilaamaan."

Kello 0.10-1.35

Riku Mattilan kanssa vanhan Narttu-soundin ja -suosion löytänyt Kauko Röyhkä soitti järjettömän myöhään. Uuden albumin Kauko Röyhkä & Riku Mattila (Ranka) parhaista paloista ja vanhoista Narttu-klassikoista koostunut setti piti yleisön kuitenkin hyvin otteessaan.

Eniten Mattilan paluusta Röyhkän rinnalle näyttivät riemuitsevan kaltaiseni nelikymppiset, Röyhkän tahdissa aikuisiksi steppailleet miehet. Niin vanhat Paska kaupunki , Maa on voimaa kuin Maunostaulujen taakse sujuivat Tammerkosken sillalla -tunnelmissa, mutta vielä raikuvammin yhteislaulu soi uuden Kaikki menee hyvin kun olet nuori aikana.

Äijien hoilatessa sydämensä kyllyydestä "kesä jatkuu jatkumistaan, kun olet nuori" tajusin joutuneeni ensimmäistä kertaa Röyhkän keikalla suorastaan hectoriaaniselle nostalgiatripille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

• Lännen-Jukka String Band sekä Caleb Klauder ja Sammy Lind perjantaina 29.2. Turun Wanhassa Dominossa.

• Tero-Petri perjantaina 29.2. Turun Dynamossa.

• Kauko Röyhkä & Riku Mattila perjantaina 29.2. Turun Klubissa.