Sarjakuvan ystäville oma wiki

TS/Timo Jerkku<br />Keijo Ahlqvist muistuttaa, että vaikka tietokoneet ovat vallanneet alaa sarjakuvan tekemisessä, homman perusyksikkö on edelleen kynä ja paperi.
TS/Timo Jerkku
Keijo Ahlqvist muistuttaa, että vaikka tietokoneet ovat vallanneet alaa sarjakuvan tekemisessä, homman perusyksikkö on edelleen kynä ja paperi.

KIMMO RANTANEN

Kiinnostaako sarjakuva ja sen tekeminen? Myönteisesti vastaavan kannattaa surffata uudelle sarjakuvanteko.fi-sivustolle, josta löytyy monenlaista asiaan liittyvää tietoa.

Sivuston takana on Limingan taidekoulun sarjakuvaopettaja Keijo Ahlqvist, ja sivusto on toteutettu Suomen kulttuurirahaston tuella. Idea on sama kuin suositussa Wikipediassa. Sivustoja voi itse kukin täydentää oman erikoisosaamisensa pohjalta.

Juuri avatun sivuston pohjamateriaali on Ahlqvistin itsensä tekemää. Materiaali on kertynyt vuosien varrella opetustyötä tehdessä.

Ahlqvist on aiemmin yhdessä Ari Kutilan kanssa julkaissut opaskirjan Piirrä sarjakuvaa! . Nykypäivän tarpeita ajatellen kirja on kuitenkin muotona liian kahlitseva.

- Kertynyt materiaali alkoi olla sen luontoista, että se ei sovi kirjaksi. Kirjoja tulee ja menee, mutta netin kautta voi rakentaa erilaista tarjontaa. Materiaalia mahtuu paljon enemmän ja voi vaikka videolla näyttää, miten asiat menevät, Ahlqvist toteaa.

Nettikäyttöön hän kokeili erilaisia julkaisumuotoja, mutta päätyi lopulta hyödyntämään Wikipediassa käytettyä wikitekniikkaa. Hän pitää sitä puutteineenkin oivallisena suunnittelun ja kehittelyn työkaluna.

Ahlqvist kuitenkin varoittaa Wikipediaan tottuneita, että sarjakuvasivusto ei toimi samoilla periaatteilla.

- Aihe on sarjakuvantekeminen, ja tällä alalla ei pidä olla pikkumainen. Taiteessa mielipiteet ovat yhtä hyödyllisiä kuin faktatkin. Jopa "väärä" tieto voi olla sarjakuvantekijälle avuksi, hän opastaa sivuston käyttäjiä.

- Sivustolle voi heittää idean, joka on ilmeisen keskeneräinen, jolloin siihen kutkuttaa tarttua ja ryhtyä kehittämään.

Matala kynnys

Tiedon tarve on suuri. Sen Ahlqvist on havainnut Limingassa opettaessaan. Seitsemän vuoden aikana oppilaita on ollut lähemmäs kolmesataa. Toki sarjakuvan tekemiseen on saanut aiemminkin tietoa netistä, muun muassa Kupla-Akatemia-sivustolta. Ahlqvistin tavoitteena on tuoda mukaan enemmän vuorovaikutteisuutta.

- Kupla-Akatemia tehtiin jo varhain, mutta se on oikeastaan yksisuuntainen. Olen opetushommissa huomannut miten tärkeää on, että oppilaat ovat tekemisissä toistensa ja opettajan kanssa. Vuorovaikutus on kaiken a ja o.

Kynnys sivuston käyttöön pitää Ahlqvistin mukaan olla mahdollisimman matala.

Ajatuksena on, että sarjakuvantekowiki toimii kuten ilmoitustaulu, jonne ihmiset kiinnittävät lappujaan heitä kiinnostavista asioista. Aika ajoin Ahlqvist sitten käy siivoamassa taulun turhasta tai vanhentuneesta roinasta.

- Katson nyt, miten se lähtee liikkeelle. Vuoden aikana varmasti näkee, mihin systeemi kehittyy. Luulen kyllä, että se jossain vaiheessa lipsuu hyppysistäni ja tulee paremmaksi kuin itse osaisin kehittää.

Ahlqvistin haaveena on, että mikäli homma toimii, sivusto joskus tulevaisuudessa siirtyisi Suomen sarjakuvaseuran haltuun.

Omat mielipiteet

Avausvaiheessa sivustolla on materiaalia noin parin sadan sivun verran. Kiikalassa kirjoilla oleva Ahlqvist on työstänyt sitä lopulliseen muotoon virkavapaan turvin.

- Materiaali on oman näköistä. Olen röyhkeästi pistänyt sinne omia mielipiteitä, mutta niin saavat muutkin kirjoittajat tehdä.

- Wikitouhussa on se hyvä puoli, että sinne voi heittää keskeneräisiä juttuja. Alentaa tarpeellisen tiedon julkaisukynnystä, kun asiasta ei tarvitse olla aivan varma. Sisäisesti ristiriitainenkin tieto on hyvää sarjakuva-alalla, koska se voi antaa virikkeitä. Kaikki riippuu siitä mihin tekijä pyrkii.

Ahlqvist on vakuuttunut, että sivusto löytää paikkansa, sillä sarjakuvaharrastajat ovat erittäin aktiivisia netin käyttäjiä. Esimerkkinä vaikkapa Kvaak.fi-sivustolla käytävä vilkas keskustelu, joka usein sivuaa nimenomaan sarjakuvantekemiseen liittyviä käytännön asioita.

Myös Suomen sarjakuvablogikulttuuri on Ahlqvistin mielestä yksi maailman virkeimmistä. Netistä löytyy hyvinkin kolmisenkymmentä blogisivustoa, jotka ovat seuraamisen arvoisia.

Netti on nykyisin kätevä väylä tuoda töitään esille. Hyvä esimerkki on Milla Paloniemen sarja Kiroileva siili , joka otti ensiaskeleensa netissä ja kasvoi siitä jättimenestykseksi.

Lisäksi tietokone on lähes kaikille nykypäivän sarjakuvantekijöille tärkeä työkalu. Siksi tietokonemaailman nopeat muutokset heijastuvat usein sarjakuvan tekoprosessiin. Kirja on liian hidas kanava välittämään päivitettyä tietoa. Sarjakuvanteko.fi-sivustolla asioita voi käsitellä lähes reaaliajassa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.