Tuli Isontalon Antti Härmästä päin

Jussi Niinistö: Isontalon Antti. Eteläpohjalainen jääkäri, värväri ja seitsemän sodan veteraani. SKS 2008. 260 s.

Harva keski-ikäinen tai vanhempi suomalainen on välttynyt rallattelemasta tarinaa Isontalon Antista ja Rannanjärvestä , kahdesta maineikkaasta häjystä. Isontalon Antti oli pohjalainen kansallissankari ja häjyjen kruunaamaton kuningas.

Hänen pojanpoikansa ja nimikaimansa oli omana aikanaan arvostettu aktivisti, joka lokakuussa 1915 vastasi tiedusteluun lähteä jääkärikoulutukseen Saksaan "Kyllä minä jouran."

Hän saapui 15.10.1915 Lockstedtin leirille, mutta lähetettiin jo kuukauden kuluttua takaisin Suomeen värväämään lisää miehiä. Värväystoiminnan vuoksi hänestä tuli santarmi-, sotilas- ja siviilihallinnon etsityimpiä miehiä. Dosentti Jussi Niinistö kuvaa häntä kirjassaan Robin Hoodin härmäläisenä versiona.

Hän pistäytyi ns. rankaisuretkikunnan jäsenenä syksyllä 1916 poistamaan "spiuneja", jotka toimivat yhteistyössä venäläisten kanssa.

Isotalo palasi jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan 25. helmikuuta 1918 ja osallistui taisteluihin keväällä 1918. Isänmaallisen miehen lähtökohtana oli Suomen vapauttaminen venäläisestä sotaväestä, mutta taistelut kohdistuivat myös oman maan kansalaisiin, punaisiin.

Isontalon Antti saavutti toiminnallaan keväällä 1918 suurta mainetta, josta kertoo myös hänestä tehty Kuularuiskulaulu:

Tuli Isontalon Antti Härmästä päin kera joukkojen rynnistäväin olot Suomess' oli muuttua katalaks' mutta Antti pani kapinoitsijat matalaks'.

Isotalo osallistui lisäksi heimosotiin Karjalan vapauttamiseksi. Saksan joukoissa itärintamalla taistelukokemusta saanut jääkärivääpeli osallistui Aunuksen retkeen 1919 ja taisteli Porajärven suojelusjoukoissa 1919-1920, Vienan Karjalassa 1921-1922.

Kesällä 1918 Vienan Karjalaan tehtyyn heimosotaretkeen hän ei pystynyt lähtemään haavoituttuaan keväällä Tampereen taistelussa. Viron vapaustaisteluun hänen piti lähteä, mutta jäi värväämään vapaaehtoisia Aunuksen retkelle.

Myöhemmin hän osallistui myös talvi- ja jatkosotaan, josta kotiutettiin iän perusteella juhannuksen alla 1942.

Antti osallistui niin Lapuan liikkeeseen kuin talonpoikaismarssiin. IKL:n riveistä hän pyrki 1936 toistamiseen eduskuntaan oltuaan aiemmin isänmaallisen vaaliliiton ehdokkaana 1930. Sitä ennen hän ehti pistäytyä lähes kolmeksi vuodeksi Australiassa, mutta palasi Suomeen keväällä 1927.

Sodan jälkeen hän toimi vuosina 1945-1958 Alkon Seinäjoen liikkeen paikallisjohtajana, jolloin myymälä tunnettiin "Antin kauppana". Sodan jälkeen hän ei osallistunut politiikkaan ja Kuka kukin on -teoksessa hän ilmoitti puoluekannakseen puolueeton antikommunisti.

Dosentti Jussi Niinistö on tuotannossaan käsitellyt Suomen aktivismin- ja itsenäistymisen ajan sota- ja henkilöhistoriaa. Henkilökuva Antti Isotalosta on hyvä lisä sarjaan. Kirja on myös runsaasti kuvitettu ja sujuvasti kirjoitettu.

TIMO MOBERG

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.