Maailmankatsomuksena Afrikka

TS/Tuula Heinilä<br />Kirjailija Juha Vakkuri matkustaa toiseen kotiinsa Afrikan Beniniin neljästi vuodessa. Vakkurin johtama kulttuurikeskus Villa Karo houkuttelee suomalaisia taiteilijoita työskentelemään Afrikkaan.
TS/Tuula Heinilä
Kirjailija Juha Vakkuri matkustaa toiseen kotiinsa Afrikan Beniniin neljästi vuodessa. Vakkurin johtama kulttuurikeskus Villa Karo houkuttelee suomalaisia taiteilijoita työskentelemään Afrikkaan.

RIITTA MONTO

Kirjailija Juha Vakkuri (s. 1946) sanoo, ettei Afrikka ole hänelle ainoastaan teosten aihe vaan maailmankatsomus.

- Olen ollut 36 vuotta Afrikan kanssa tekemisissä. Kenties ymmärrän sitä jo himpun verran paremmin tai sanotaan niin, että tietämättömyys on hiukan vähentynyt, kirjailija määrittelee.

Hän johtaa kahdeksan vuotta sitten Grand Popoon Beniniin perustamaansa suomalais-afrikkalaista Villa Karoa, joka sijaitsee pienessä kalastajakylässä.

- Kun suunnittelimme kulttuurikeskusta Grand Popoon, kaikki - myös kylänjohtaja - pitivät kylää kuolevana. Nykyisin se on hyvin virkeä, eikä vain sen ansiosta, että siellä käy runsaat sata suomalaista vuosittain, Vakkuri toteaa.

Villa Karosta on tullut monille luoville ihmisille tärkeä paikka, ja tänäkin vuonna keskukseen pääsee työskentelemään 20 suomalaista taiteilijaa.

Albert Schweizerin jalanjäljillä

Afrikasta Juha Vakkuri kiinnostui jo pikkupoikana.

- Syynä olivat jutut, jotka kertoivat Albert Schweizerin Afrikkaan perustamasta sairaalasta. Opiskelujen jälkeen olin kaksi vuotta MTV:n dramaturgina, mutta sitten hain YK:n tehtävään Lusakassa Sambiassa. Ollessani siellä 1971-73 sain lopullisen piston: Afrikka rupesi vaikuttamaan, Vakkuri kertoo.

Verratessaan tuolloista Afrikkaa tähän päivään Vakkuri löytää paljon eroja.

- Silloin olin suuren YK-järjestön puitteissa kansainvälisenä virkamiehenä Itä-Afrikassa, nyt edustan pientä suomalaista kansalaisjärjestöä Länsi-Afrikassa. Tämä on maanläheistä työtä, ja arvostan pienten kansainvälisten järjestöjen ruohonjuuritason työtä aivan erityisesti. Se on valtavan arvokasta, hän toteaa.

Villa Karon kulttuurikeskuksella ei ole varaa suuriin kehitysprojekteihin.

- Autetaan se, mikä voidaan. Ei tehdä työtä ylhäältä alas vaan ihmisten tasolla. Kanavoimme eteenpäin myös tukea, jota suomalaiset koulut, yksittäiset ihmiset tai firmat haluavat antaa alueelle.

Näin on pystytty paikkaamaan koulun katto, korjattu veneitä, joilla lapset pääsevät kouluun, ostettu koululaisille kyniä ja kumeja.

- Välillä syntyy filosofisia ja suorastaan historiallisia asioita. Juuri Villa Karossa säveltäjä Hermann Rechberger teki paikallisen koulun opettajan kanssa ensimmäisen minan kielen oppikirjan. Hän on siis tavallaan Beninin Agricola , Vakkuri naurahtaa.

Minan kielen kirjaa on jaettu paikallisille kouluille sekä Beninissä että Togossa, sillä näillä alueilla minan kielellä on kaksi miljoonaa puhujaa.

Sponsorit kiinnostuivat

Juha Vakkuri on sitä mieltä, että suomalaisten kiinnostus Afrikkaa kohtaan on muuttunut.

- Kun kymmenen vuotta sitten haimme kulttuurikeskukselle rahoitusta, hanketta ei ollut ihan helppo käsittää. Taiteilijat kyllä ymmärsivät, mutta heillä ei ollut rahaa. Sponsorien oli vaikeampi mieltää tätä juttua. Nyt keskus tunnetaan hyvin ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. Sitä paitsi Afrikka on uudella tavalla potentiaalinen, esimerkiksi Nokian kännyköiden kannalta nopeimmin kasvava markkina-alue.

Vakkuri on iloinen siitä, ettei Afrikkaa enää pidetä yksinomaan surkeuden, nälänhädän ja toivottomuuden alueena.

- Villa Karo on voinut vaatimattomasti vaikuttaa siihen, että kuvaan on tullut enemmän myös positiivia nyansseja, luonnehtii Suomessa "periaatteessa" asuva mutta Afrikkaan neljästi vuodessa viikoiksi matkustava Vakkuri.

Uusin hanke, afrikkalaisen taiteen museo, etenee hyvää vauhtia.

- Ensimmäinen osa, johon tulee keramiikka- ja pronssipaja myynti- ja näyttelytiloineen, rakennetaan tämän ja ensi vuoden aikana. Hankkeessa ovat mukana Taideteollinen korkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Bergenin taidekorkeakoulu. Kokonaan museon on valmis 2011, Juha Vakkuri kertoo.

Villa Karon toimintabudjetista opetusministeriö rahoittaa puolet, loppurahoitus kootaan yksityisistä lähteistä.

Kuumaa Afrikkaa kylmässä Pohjolassa. Afrikka-ilta Turun pääkirjastossa (Linnankatu 2) torstaina 17.1. klo 18 alkaen. Agbe le Africa - elämää Afrikassa, näyttelyn esittelee valokuvaaja Tuula Heinilä, KAPUA: Kawangaren kasvot, yhteisötaiteilija Suvi Aarnio, klo 18.30 Juha Vakkuri lukee runojaan ja kertoo Beniniin perustamastaan suomalais-afrikkalaisesta kulttuurikeskuksesta Villa Karosta. Tilaisuudessa esiintyvät myös senegalilainen rumpali Pape Sarr sekä tanssija Bintou Korhonen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.