Korvat auki yhä nuorten asialla

TS/Kimmo Brandt<br />Maria Kallionpää (vas.), Markku Klami, Jarkko Hartikainen, Antti Auvinen, Maija Hynninen ja Timothy Page pitävät korvansa auki.
TS/Kimmo Brandt
Maria Kallionpää (vas.), Markku Klami, Jarkko Hartikainen, Antti Auvinen, Maija Hynninen ja Timothy Page pitävät korvansa auki.

MATTI LEHTONEN

Nuoret säveltäjät 1970-luvun lopulla tympiintyivät vallitseviin olosuhteisiin. Kaija Saariaho ilmaisi tuntemukset tiivistäen: "Piirit ovat täällä pienet ja ahtaat, katseet luodaan vain sisäänpäin, julkista sanaa hallitsee muutama kulttuuridespootti. Täällä älykkyys on teknokratiaa, modernismi vanhanaikaista, ja tietenkin päinvastoin. Useat tärkeät ja raikkaat ajatukset vesitetään kuin tahallaan."

Tympiintymisen tuloksena syntyi Korvat auki -yhdistys, joka lähti voimaperäisesti ajamaan kaikkein uusimman musiikin asiaa.

Eikä touhu jäänyt pelkästään aatteelliselle tasolle. Yhdistyksen musiikillisia ideoita realisoimaan perustettiin Toimii-yhtye, ja Avanti-orkesterinkin synty 1983 niveltyy samaan toiminta-aaltoon, ja Avanti puolestaan pani pystyyn Porvoon Suvisoitto-festivaalin kolme vuotta myöhemmin.

Usko omaan taiteeseen

Korvat ovat yhä auki. Yhdistyksen ovat miehittäneet uudet, nuoret säveltäjät, joiden aikaansaannoksia saadaan kuultavaksi neljä tapahtumaa käsittävällä Korvien 30-vuotisfestivaalilla.

Avajaiskonsertissa tänään lauantaina Sibelius-Akatemian konserttisalissa esitetään tänään kuuden nuoren säveltäjän tuoretta tuotantoa - Antti Auvinen, Markku Klami, Jarkko Hartikainen, Maria Kallionpää, Maija Hynninen ja Timothy Page.

Nuori polvi on säilyttänyt asenteensa ja uskonsa oman taiteen tekemisen välttämättömyyteen.

Yhdistys elää ajassa

- Korvat auki -yhdistys ei ole tuo 1970-luvulla yhdistyksen perustanut sukupolvi, vaan me, tämänhetkiset aktiivijäsenet, painottaa yhdistyksen puheenjohtaja Maija Hynninen.

Korva-aktiivit tosin tunnustavat yhdistyksen alkuperäisjäsenten musiikin merkittävyyden, ja esimerkiksi yhdysvaltalainen Timothy Page kertoo Magnus Lindbergin ja Kaija Saariahon musiikin olleen syy siihen, miksi hän tuli maahamme opiskelemaan sävellystä.

Heidän lisäkseen esille nousevat keskipolven säveltäjistä Jouni Kaipainen ja Jukka Tiensuu sekä nuoremmista muun muassa SampoHaapamäki , PerttuHaapanen , LottaWennäkoski , JuhaT.Koskinen ja RiikkaTalvitie . Nuoret säveltäjät kiinnostavat myös toinen toisiaan.

Korvat auki syntyi säveltäjäsukupolvien välisistä ristiriidoista. Vieläkö samanlaisia ristiriitoja on olemassa?

- Tilanne on oikeastaan aika samanlainen. Lindberg, Kaipainen ja kumppanit ovat sikäli aikamme sallisia ja kokkosia, että tilaukset ja tilaisuudet menevät pääasiassa heille ja heidän ikäpolvelleen, minkä oikeutus on tyylillisenä kapea-alaisuutena helposti kyseenalaistettavissa, sanoo Jarkko Hartikainen.

Myös Maija Hynninen pitää nykyisiä ristiriitoja ilmeisinä, ja uskoo vanhempien säveltäjien mieltävän nuoremmat kollegansa vähemmän innovatiivisiksi ja aktiivisiksi kuin itse olivat takavuosikymmeninä.

Page puolestaan näkee, että ristiriitoja on enemmän nuoren sukupolven sisällä - eräät jatkavat monimutkaisen modernismin projektia, kun taas toiset käyttävät elementtejä minimalismista ja tonaalisuudesta.

Maria Kallionpää, Antti Auvinen ja Markku Klami taas pitävät suomalaista kulttuuriympäristöä aikaisempaa avoimempana, eikä suurille taiteellisille ristiriidoille siksi ole maaperää.

Ei liikaa koulutusta

Kukaan kuudesta säveltäjästä ei usko, että Suomessa koulutettaisiin liikaa säveltäjiä.

- Kentän on oltava laaja, jotta todellinen taiteellisesti korkeatasoinen ja merkityksellinen musiikillinen vuorovaikutus olisi mahdollista.

- Ilman tällaista laajasti koulutettua asiantuntevaa kriittistä massaa säveltäjät hukkuisivat narsismin suohon oma muotokuvamaalaus sylissään, Auvinen miettii.

- Sävellystä on edelleen erittäin vaikeaa päästä opiskelemaan, sillä karsinta on kovaa, ja kouluihin sisään otettujen säveltäjien määrät suhteellisen vähäisiä, selvästi pienempiä kuin monissa muissa maissa, toteaa Kallionpää.

Hartikainen ja Hynninen pitävät epäkohtana pikemminkin sitä, että säveltäjän koulutusta on ajallisesti radikaalisti lyhennetty.

- Ei kannata yhtään ihmetellä, jos barrikadeilla ei seiso joukkoa nuoria vihaisia säveltäjiä, kun koko käytettävissä oleva aika menee sävellystekniikan oppimiseen, Hynninen sanoo.

Samalta perustalta

Klami arvelee Korvat auki -yhdistyksen toimivan samalta perustalta kuin 30 vuotta sitten. Page lisää, että yhdistys on nykyään paljon vähemmän ideologinen kapinallisliike.

- Perustehtävä ei muutu, sillä uusia nimiä ja virtauksia on toivottavasti vastakin tulossa, Hartikainen toteaa.

- Korvat auki keskittyy nykyään nimenomaan uuden sukupolven säveltäjien teoksien esiin tuomiseen, mutta kuitenkin ilman mitään tiettyä taiteellista manifestia, Kallionpää pohtii.

- Yhdistyksen päätarkoituksena on pitää nuorten säveltäjien konserttitoiminta vireänä. Tarjoilemme noin neljästi vuodessa uuden musiikin konsertin, jonne jokainen yhdistyksen aktiivijäsen voi tarjota teostaan esitettäväksi, Hynninen kertoo.

Korvat auki -yhdistyksen 30-vuotisfestivaalin tarjontaan voi tutustua osoitteessa www.korvatauki.net.