Italian nykytaide pyristelee irti perinteen kahleista

TS/Pertti Lepistö<br />Maurizio Cattelan: Charlie don't surf, 1997. Rivolin museo.
TS/Pertti Lepistö
Maurizio Cattelan: Charlie don't surf, 1997. Rivolin museo.

PERTTI LEPISTÖ

1700-luvulla barokin helmeksi ideoitu Rivolin linna, josta ei koskaan rakennettu kuin kolmannes, on hyvä esimerkki italialaisen nykytaiteen kehityksestä, joka on aina ollut vasten tahtoaan vanhan talutusnuorassa. Vuonna 1984 Rivolin linnaan perustettiin Italian ensimmäinen kokonaan nyky- ja modernille taiteelle omistettu museo.

Italialainen moderni taide on vasta viime vuosina noussut tai nousemassa arvostetuksi ja tavoitelluksi.

Vaikka maa pursuaa huippudesignia ja luovuutta, perinteet elävät taiteessa ikivahvoina. Valtava taideperintö on jähmettänyt luovuutta, mutta Rivolin linnassa moderni taide on saatu sopimaan mainiosti barokkisaleihin.

- Kun aloitin modernin taiteen keräilyn ja opiskelun toden teolla vuonna 1992, koko maassa ei ollut kuin kaksi nykytaiteen museota, Rivolin linna ja Pecci-museo Praton kaupungissa.

- Minua ihmeteltiin. Kieltämättä maan pitkät perinteet ovat jarruttaneet kehitystä, sanoo Italian tärkeimpiin nykytaiteen keräilijöihin kuuluva ja taidesäätiötä Torinossa johtava Patrizia Sandretto Re Rebaudengo .

Hänen mukaansa italialainen nykytaide sietää nykyisin hyvin vertailun esimerkiksi brittiläisen tai amerikkalaisen taiteen kanssa. Tilanne oli toinen vielä joitakin vuosia sitten. Uuteen taiteeseen uskalletaan jo myös investoida.

- Italialaisen nykytaiteen tila on kiinnostava. Maassa työskentelee laadukkaita nuoria taiteilijoita, sekä miehiä että naisia. Esimerkiksi Maurizio Cattelan ja Vanessa Beecroft ovat tunnettuja jo kaikkialla maailmassa, mutta heidän lisäkseen on paljon kiintoisia nuoria taiteilijoita.

- Moderni taide on vasta pääsemässä kukoistukseen, jonka se ansaitsee. Uudet italialaiset taiteilijat ovat lyömässä itseään läpi myös kansainvälisesti, eivätkä he halua tulla luokitelluiksi nimenomaan italialaisina, Sandretto Re Rebaudengo sanoo.

Torino sopii tavoitteiltaan Italian uudemman taiteen veturiksi. Vaikka Torino on vieläkin usein yhtä kuin Fiat, autojätin vakava horjahtelu on pakottanut etsimään uusia tuntomerkkejä.

Taidetta teollisuuden tilalle

37-vuotias taidehistorioitsija ja kriitikko Andrea Bellini aloitti tänä vuonna Torinon Artissima-taidemessujen johtajana. Hänen tarkoituksenaan on nostaa nyt 14. kerran järjestetty Artissima uuteen nousuun vuosien hiljaiselon jälkeen. Bellini hakee Artissimaan mallia Baselin taidemessuista.

- Italiassa nykytaiteen tila ei ole ollut hyvässä mallissa. Olisi väärin väittää päinvastaista, mutta nykyään sen harrastus leviää hurjasti. Mitään ehdottoman yhteistä suuntaa täällä ei voi havaita, vaan joka suunnalla tapahtuu. Aiemmin nuorelle taiteilijalle oli tärkeää työskentelypaikan oikea valinta. Nykyisin on useita esimerkkejä, että laatutaidetta voi syntyä missä tahansa. Ei tarvitse asua Amerikassa, sanoo New Yorkissa pitkään työskennellyt ja Prahan biennaalin yhtenä kuraattorina tänä vuonna toiminut Bellini.

- Vasta aivan näinä vuosina taide on nousemassa trendikkääksi ilmiöksi. Se on positiivista, koska se auttaa yleistä kehitystä. Taiteilijoiden on pitkään ollut vaikea saada laajempaa tunnustusta. Syy on selvä: perinne on kahlinnut, Bellini sanoo.

- Italiassa on nousemassa kiinnostavia nuoria nimiä, joista jotkut ovat jo hyvinkin nimekkäitä, kuten Roberto Guoghi , Francesco Vezzoli ja Pietro Roccasalva , mutta muitakin on tulossa.

Mikä sitten on trendikkyyttä hakevan Artissiman mukaan trendikästä? Valokuvaa tarjotaan paljon, realistisen maalauksen ja valokuvan eroa on vaikea heti huomata, tilataide elää vahvaa aikaa ja iloisia värejä käyttävä maalaustaide on palannut.

Häviölle ainakin tänä vuonna Torinon Artissimassa 9.11.-11.11. jäi videotaide.

TS/Pertti Lepistö<br />Eva ja Franco Mattes (USA): Jeanne Varun, 2006. Artissima.
TS/Pertti Lepistö
Eva ja Franco Mattes (USA): Jeanne Varun, 2006. Artissima.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.