Tarinatädin sanoma ei ole vanhentunut

TS/WSOY/Weine Lexius<br />Astrid Lindgren ja Inger Nilsson heinäkuussa 1968 Peppi Pitkätossun kuvauksissa. Kuva teoksesta Astrid Lindgren - Elämän kuvat (WSOY 2007).
TS/WSOY/Weine Lexius
Astrid Lindgren ja Inger Nilsson heinäkuussa 1968 Peppi Pitkätossun kuvauksissa. Kuva teoksesta Astrid Lindgren - Elämän kuvat (WSOY 2007).

MATTI KOMULAINEN

Astrid Lindgrenin syntymästä tulee ensi keskiviikkona kuluneeksi sata vuotta. Tapahtumaa ovat juhlistaneet muun muassa Tukholman Kulttuuritalon valokuvanäyttely sekä lukuisat kirjajulkaisut, Jacob Forsellin , Johan Erséusin ja Margareta Strömstedtin yhteisteos Astrid Lindgren - Elämän kuvat ehkä näyttävimpänä esimerkkinä.

Vuosipäivän yhteyteen osuu myös Peppi Pitkätossun päivitys. Kirjailijan tunnetuin luomus astelee 2000-luvulle Kristiina Rikmanin uutena suomennoksena, jonka on kuvittanut brittitaiteilija Lauren Child.

Tohina on ollut sitä luokkaa, että mikäli päivänsankari eläisi, hän saattaisi hyvinkin näyttää kieltä kuulumisien utelijoille ja kiivetä puuhun - satojen tarinoiden Astrid kun vaali lapsenomaista spontaaniutta loppuun saakka.

Elämä kouli

Astrid Lindgrenin kuollessa 94-vuotiaana tammikuussa 2002 hän oli maailman tunnetuin lastenkirjailija. Lindgren suhtautui asemaansa kuitenkin vaatimattomasti. Hän esimerkiksi asui samassa asunnossa Tukholman Dalagatanilla yli 60 viimeistä vuottaan.

Ulkoisia menestyksen merkkejä enemmän Lindgren arvosti todellisia aikaansaannoksia. Kirjailija asettui aina heikomman puolelle ja ajoi muun muassa lakeja lasten fyysinen kurittamisen kieltämiseksi ja eläinten suojelemiseksi.

Onnellisen lapsuuden merkityksen Astrid tajusi 18-vuotiaana yksinhuoltajana kotoa lähdettyään. Ystävättärien lapsuusmuistot Tukholmassa olivat karuja verrattuna smoolantilaiseen maalaisidylliin, jossa hän itse oli varttunut.

Astrid koki puutteen ja huolen kamppaillessaan yksin toimeentulosta ja säästäessään matkarahoja, jotta olisi päässyt näkemään esikoistaan edes kuukausittain, poika kun vietti ensimmäiset vuotensa tanskalaisessa sijaiskodissa.

Erilaiset maailmat päätyivät kirjoihin. Marikki ja Saariston lapset sijoittuivat hyvinvoivaan miljööseen, köyhyys ja väkivalta puolestaan puhuttivat Veljeni, Leijonamielessä ja Ronja, ryövärintyttäressä . Vaikka kirjalija kuvasi lapsia myös karuissa olosuhteissa eikä karttanut teemana edes kuolemaa, tarinoissa oli surun rinnalla aina kuitenkin myös toivoa.

Aikaansa edellä

Astrid eli ihanteidensa mukaan. Nuoruuden uhmassa hän leikkasi hiuksensa lyhyeksi vastoin silloisia tapoja ja meni 16-vuotiaana harjoittelijaksi kotikylänsä Vimmerbyn sanomalehteen. Nuori ylioppilas kieltäytyi esimiehensä ja esikoisensa isän kosinnasta skandaalista piittaamatta ja avioitui myöhemmin tapaamansa Sture Lindgrenin kanssa vasta vuonna 1931.

Sihteeriksi opiskellut itsenäinen nainen työskenteli sihteerinä Kungliga Automobilklubbenissa, sensuroi sotavuosina kirjeitä tiedustelupalvelun alaisuudessa ja uurasti kustannustoimittajana Rabén & Sjögrenillä, josta jäi eläkkeelle vuonna 1970.

Omaa tekstiä syntyi päivätyön ohella. Lindgren kirjoitti Pepin syntymäpäivälahjaksi tyttärelleen liukastuttuaan kadulla ja jouduttuaan vuodepotilaaksi talvella 1944. Metodi oli hedelmällinen: Lindgren loi pääosan tuotannostaan vuoteessa pikakirjoituksella kirjoittaen aamupäivisin ja siirtyi muihin töihin iltapäivällä.

Aiheet kirjailija ammensi usein lapsena kuulemistaan tarinoista ja varhaisista leikeistään. Esimerkiksi Eemelin metkut juontuivat Astridin isän kepposista, Melukylän lapsien touhut taas peilasivat paitsi Astridin, myös 1900-luvun alun säätyläiskotien ilmapiiriä. Omat ensikokemukset äitinä sävyttivät niin ikään tuotantoa.

Lindgren valvoi etujaan hoitaen pitkään yhteydenpidon ulkomaisiin kustantajiinsa. Hän myös kontrolloi teostensa elokuvatoteutuksia. Kirjailija oli mukana esimerkiksi Pepin, Eemelin ja Saariston lasten kuvauksissa ja ystävystyi Inger Nilssonin ja muiden lapsinäyttelijöiden kanssa.

Ääni lapselle

Lindgrenille lapsi oli tunteva ja ajatteleva kokija, aikuisen kanssa samanarvoinen ihminen. Kirjailija rikkoi totuttuja ajatusmalleja ja sukupuolirooleja luomalla hahmoistaan oma-aloitteisia toimijoita. Lindgren teki tytöistä tasavertaisia, omasta elämästään vastuun ottavia ihmisiä. Vahvojen tyttöjen ohella kirjoissa oli herkkiä ja tunteellisia poikia.

Etenkin Peppi Pitkätossu kyseenalaisti normit, arvot ja luokitukset ja on sen myötä noussut monenlaisen tutkimuksen kohteeksi.

Omillaan toimeen tullut Peppi herätti sekä ihastusta että vihastusta - Pepin muun muassa pelättiin tartuttavan huonoja tapoja nuorisoon.

Anarkistinen punapää sekä myöhemmin syntynyt Vaahteramäen Eemeli edustivat uutta aikaa. Lindgren pohjustikin osaltaan pohjoismaista, lapsen kokonaisvaltaisena ihmisenä huomioon ottavaa kasvatusihannetta.

Lindgren säilytti yhteyden siihen lapseen joka hän kerran oli. Leikkiminen, puissa kiipeily ja hetkessä eläminen olivat kokemista aidoimmillaan. Samalla hän muisti, millaista oli olla pieni ja pelokas, joten hän piti aina niiden puolta, joilla ei ollut perinteisesti sananvaltaa.

Lindgren kertoikin kirjoittavansa sisällään olevalle lapselle, joka hän kerran oli.

TS/WSOY/Björn Larsson Ask<br />Astrid Lindgren 90-vuotiaana. Kuva teoksesta Elämän kuvat.
TS/WSOY/Björn Larsson Ask
Astrid Lindgren 90-vuotiaana. Kuva teoksesta Elämän kuvat.
TS/WSOY<br />Astrid Lindgren 16-vuotiaana. Kuva teoksesta Elämän kuvat.
TS/WSOY
Astrid Lindgren 16-vuotiaana. Kuva teoksesta Elämän kuvat.
TS/<br />Lauren Childin kuvittaman Peppi Pitkätossun sankari tuo mieleen Childin aikaisemmat luomukset Samun ja Sallan.
TS/
Lauren Childin kuvittaman Peppi Pitkätossun sankari tuo mieleen Childin aikaisemmat luomukset Samun ja Sallan.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.