Eurooppalaiset haluavat
kulttuurille lisää painoarvoa EU:ssa

TS/Cultural Forum for Europe<br />José Manuel Barroso totesi Euroopan kulttuurifoorumin päätöspuheessa, että eurooppalaisten yhdistymisen voima on kulttuurin moninaisuudessa ja monipuolisuudessa.
TS/Cultural Forum for Europe
José Manuel Barroso totesi Euroopan kulttuurifoorumin päätöspuheessa, että eurooppalaisten yhdistymisen voima on kulttuurin moninaisuudessa ja monipuolisuudessa.

RIITTA MONTO

Valtaosa eurooppalaisista (77%) pitää kulttuuria itselleen henkilökohtaisesti tärkeänä.

Kulttuuri on tulkinnanvarainen sana, ja sen määrittely vaihtelee eri maissa. Hieman yllättävänä voi pitää sitä, että suomalaiset arvioivat kulttuurin itselleen eurobarometrin mukaan selvästi vähemmän tärkeäksi kuin muiden EU-maiden kansalaiset. Suomalaisista 65 prosenttia pitää kulttuuria henkilökohtaisesti tärkeänä, itävaltalaisista vielä harvemmat.

Lähempänä sydäntä kulttuuri on sen sijaan Puolassa, Kyproksella, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Virossa. Tanskalaiset ja ruotsalaiset sijoittuvat eurobarometrin keskiarvoon.

EU-maiden kansalaisten kulttuurinäkemyksiä mittaava barometrin julkaistiin Euroopan kulttuurifoorumissa Lissabonissa torstaina. EU-komissio ehdotti kulttuuria nostettavaksi agendalle, ja puheenjohtajamaa Portugali kutsui koolle lähes 700 osanottajan foorumin viemään asiaa eteenpäin.

Ensimmäistä kertaa kulttuurifoorumiin osallistui EU-maiden kulttuuriministerien ja kulttuurihallinnon edustajien ohella myös komission puheenjohtaja José Manuel Barroso .

Kulttuuribudjetin kasvu 160 miljoonaa euroa

Euroopan komission koulutus- ja kulttuuriosaston johtaja Odile Quintin kertoo, että EU:n kulttuuriohjelman budjetti 2007-2013 on 400 miljoonaa euroa. Budjetti kasvoi runsaat 160 miljoonaa euroa, sillä edellisen kauden 2000-2006 budjetti oli 237 miljoonaa euroa.

- Budjettimme on pieni mutta tehokas. Sitä paitsi monet muutkin rahastot, kuten rakennerahasto, rahoittavat myös kulttuuriin liittyviä hankkeita, Quintin korostaa.

Lissabonin kokousta Quintin pitää jo sinällään saavutuksena.

- Ensimmäistä kertaa kulttuuri on saatu tällä tavoin agendalle. Kulttuuri on poliittinen tavoite, poliittinen manifesti ensi kertaa EU:n historiassa, näin voidaan sanoa, siis ensi kertaa 50 vuoteen, Quintin sanoo, mutta muistuttaa, ettei tavoitteena ole ohjata kansallista kulttuuripolitiikkaa.

- Tiedämme kyllä, että kulttuurilla on ongelmia taloudellisesti kansallisella tasolla, jos diplomaattisesti ilmaistaan, Quintin luonnehtii.

- Haaveeni voi olla kulttuurin jättibudjetti, mutta tiedän, ettei se ole mahdollinen. Täytyy siis olla pragmaattinen ja miettiä muita rahastoja, joita on käytettykin, mutta ei ehkä riittävän tehokkaasti. Kulttuurille halutaan kuitenkin nyt antaa voimakkaampi ääni ja sisällyttää se Lissabonin agendaan.

Taiteilijoille oma Erasmus-ohjelma

Kauniiden puheiden ohella foorumissa kerrottiin konkreettisia pyrkimyksiä edistää kulttuurin liikkuvuutta yli EU-maiden rajojen ja unionin ulkopuolelle. Yksi hankkeista on luoda taiteilijoille oma Erasmus-ohjelma, jollainen on yliopisto-opiskelijoille tuttu jo vuosien ajalta.

Vuosi 2008 on nimetty kulttuurienvälisen vuoropuhelun vuodeksi, joka tähtää nimenomaan taiteilijoiden liikkuvuuteen. Teosten, näyttelyiden ja esitysten ohella taiteilijoille halutaan luoda enemmän mahdollisuuksia siirtyä oman maan rajojen ulkopuolellekin.

Vuosi 2009 puolestaan on teemoitettu Euroopan luovuuden ja innovaatioiden vuodeksi, jossa kulttuuri ja koulutus ovat keskeisiä.

Odile Quintinin mielestä hyviä esimerkkejä kulttuurialan onnistuneesta yhteistyöstä liiketoiminnan kanssa ovat musiikkiteollisuuden ponnistelut Midemissä ja se miten Cannesissa pyritään edistämään eurooppalaista elokuvatuotantoa.

Ratkaisemattomia ongelmiakin on paljon. Ne liittyvät muun muassa tekijänoikeuksiin, eri maissa työskentelevien taiteilijoiden kaksoisverotukseen ja kirjallisuuden kääntämiseen eri kielille.

Euroopalle uusi kirjallisuuspalkinto

Komission kulttuuri- ja koulutusosaston johtaja Vladimir Sucha sanoo, että kulttuurin budjetti merkittävästä kasvustaan huolimatta edelleen "peanuts" verrattuna muiden alojen budjetteihin.

- Kulttuuria pitäisi jo katsoa uudesta näkökulmasta. Kulttuuri ei ole pelkästään rahojen kuluttamista vaan panostusta tulevaisuuteen. Jos voimme vakuuttaa poliitikot tästä, tulevaisuudessa budjetti voi kasvaa, Sucha määrittelee.

Hän kertaa edellisen 2000-2006 kauden saavutuksia: 1472 monivuotista tai vuoden mittaista projektia, joihin on osallistunut yli 10 000 kulttuurialan toimijaa eri EU-maissa.

Ensi vuoden kulttuurihankkeiden rahoituksen haku on parhaillaan käynnissä ja päättyy lokakuun lopussa.

Kirjallisuuden rajojen ylittämistä halutaan lisätä ja käännöksiin luvataan rahaa myös kulttuuriohjelmasta. Uutta on ensi vuodeksi kaavailtu eurooppalainen kirjallisuuspalkinto.

- Tavoitteena on Euroopan kirjallisuuspalkinto, sillä kirjallisuus on jäänyt liian vähälle huomiolle. Kirjallisuuspalkinnon järjestämiseen liittyvät yksityiskohdat ratkeavat lähiaikoina, Sucha kertoo.

Hyvin tärkeä merkitys Suchan mielestä on myös Euroopan kulttuuripääkaupungeilla, joksi Turku on Tallinnan ohella tulossa 2011.

Tämän vuoden kulttuuripääkaupungit ovat Luxemburg ja Sibiu. Luxemburgilainen kokousvieras tietää, että Sibiun kulttuuripääkaupunkirahoituksessa on ollut ongelmia eikä kaupunki olisi saanut EU:n lupaamaa rahoitusta.

- En halua kommentoida tätä, mutta sen voin sanoa, että kyseessä on avoin hanke ja meidän pitää vaatia läpinäkyvyyttä. Teemme kuitenkin romanialaisten kanssa paljon työtä ja uskon, että ongelma ratkeaa, Vladimir Sucha muotoilee.

Kulttuuri EU:n ytimeen

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso luonnehtii päätöspuheessaan kulttuurikokousta tärkeäksi myös globalisaation näkökulmasta.

- On valtava askel eteenpäin, että meillä on eurooppalainen kulttuuriagenda.

Hän muistuttaa, että eurooppalaisten yhdistymisen voima on kulttuurin moninaisuudesta ja monipuolisuudessa.

- Kulttuurilla on Euroopassa keskeinen sija. Olemme valmiit etenemään ja tuomaan kulttuurin EU-politiikan ytimeen, Barroso toteaa ja määrittelee kulttuurin Euroopan keskeiseksi mahdollisuudeksi.

- Eurooppa tarvitsee luovia kaupunkeja, hän lisäsi.

Barroso käsitteli puheessaan myös Luovuuden ja innovaation teemavuotta 2009.

- Innovaatiot eivät ole vain tieteellisiä ja teknologisia vaan myös taiteellisia ja kulttuuritoimintaan liittyviä.

Hän muistutti yhteyksistä Euroopan ulkopuolisiin maihin.

- Eurooppalaisilla tulee olla kulttuurivuoropuhelua Afrikan ja Tyynenmeren valtioiden kanssa. Kulttuuri on myös keino ymmärtää yhteiskuntaa, hän lisäsi.

TS/<br />Lissabonin kulttuurifoorumiin kokoontui lähes 700 osanottajaa eri puolilta Eurooppaa.
TS/
Lissabonin kulttuurifoorumiin kokoontui lähes 700 osanottajaa eri puolilta Eurooppaa.