Klassikoita ja suuria suukkoja
Turun taidemuseon syysavauksessa

TS/Veikko Wahlroos<br />Amanuenssi Christian Hoffmann esittelee ylpeänä kaksi Akseli Gallen-Kallelan varhaista teosta: Akka ja kissa on maalattu Salossa, Poika ja varis puolestaan Tyrväällä.
TS/Veikko Wahlroos
Amanuenssi Christian Hoffmann esittelee ylpeänä kaksi Akseli Gallen-Kallelan varhaista teosta: Akka ja kissa on maalattu Salossa, Poika ja varis puolestaan Tyrväällä.

RIITTA MONTO

Turun taidemuseo tarjoaa syksyn avajaisiksi klassikkopaloja ja Ison suukon ja kysyy sitten, miltä katsojasta nyt tuntuu.

Museon yläkertaan kuljetaan Albert Edelfeltin kolmiosaisen teoksen alitse ja portaiden päässä odottavat Akseli Gallen-Kallelan kaksi klassikkoa. Turun taidemuseon omistama Akka ja kissa (1885) on saanut rinnalleen Ateneumin taidemuseosta lainatun teoksen Poika ja varis (1884). Amanuenssi Christian Hoffmann muistuttaa, että Akka ja kissa oli taiteilijan ensimmäinen suurikokoinen kansankuvaus, jonka hän maalaisi ranskalaisen ulkoilmamaalauksen ja naturalismin periaatteita noudattaen. Salossa maalatun teoksen malli oli 60-vuotias ihmisarka mummo, jota kutsuttiin Lammasmummoksi. Pojan ja variksen Gallen-Kallela maalasi vain 19-vuotiaana lapsuudenkotinsa maisemissa Tyrväällä.

- Poika ja varis on hämmästyttävä kypsyysnäyte. Ja kannattaa muistaa, että nyt teokset ovat kansalliskuvastoamme, mutta omana aikanaan ne olivat radikaaleja. Gallen-Kallela lähestyi maalauksissaan kansan ihmisiä, Hoffmann kertoo.

Todellisuutta kaunistelematon Akka ja kissa oli esillä Pariisin Salongissa 1886 ja edusti Suomea Venetsian biennaalissa 1914. Victor Westerholm oli hankkinut maalauksen Turun taideyhdistyksen kokoelmiin jo 1895.

Gallen-Kallelan varhaiset teokset olivat rinnakkain esillä viime keväänä myös Ateneumissa.

Klassikot esille yleisön pyynnöstä

Harro Koskisen retrospektiivinen näyttely Harro! tavoitti kesällä lähes 14 000 katsojaa. Tähän mennessä Taidemuseossa on käynyt 22 602 näyttelyvierasta. Kesällä museo sai osakseen myös kritiikkiä siitä, että kultakauden teoksia ei ollut lainkaan esillä ja liki päivittäin osa kävijöistä kääntyi museon aulasta takaisin.

Nyt museo vastaa yleisön toiveisiin ja esille tuodaan paitsi Edelfeltiä ja Gallen-Kallelaa myös todellinen harvinaisuus. Raffaello GamboginLuostarin hoidokki (1906) on kuulunut Turun taidemuseon kokoelmiin 60 vuotta, mutta koskaan aiemmin teos ei ole päässyt huonon kuntonsa vuoksi museon seinälle.

Vuonna 1946 turkulainen antiikkikauppias Esko Uro lahjoitti Turun taidemuseolle Luostarin hoidokin , joka on neljäsosa alkuperäisestä Hullut -maalauksesta. Vuosi sitten helsinkiläinen konservaattori Olli Poijärvi kunnosti pahasti vaurioituneen teoksen Didrichsenin taidemuseon Italian valossa -näyttelyyn, mistä teos on palautunut takaisin Turkuun.

- Teos on kokenut kunnostuksessa Ylösnousemuksen isolla Y:llä, Christian Hoffmann kiittää Didrichsenin museota kulttuuriteosta.

Hoffmann myös vihjaa, että tammikuussa Taidemuseossa palataan jollain tavalla Gambogiin, jonka vuoden 1906 maalauksessa näkyy vaikutuksia taiteilijan avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen liittyvästä surusta.

Big kiss ja muita

Iso suukko! -otsikkoa kantaa Taidemuseon nykytaiteesta koostuva näyttely. Eri teemojen mukaisesti kootut näyttelyosiot on otsikoitu Liike-energiaa , Valtiaat ja vallattomat , Kuumia tunteita , Outoa mutta kiinnostavaa ja Takaisin luontoon .

Kuraattori Mia Haltian sanoin näyttely kutsuu matkalle nykytaiteeseen kysyen katsojan tuntemuksia.

- Näyttely lähtee liikkeelle katsomiskokemuksesta. Esillä on teoksia 1960-luvulta aivan näihin päiviin. Nykytaiteen yhdistävä nimittäjä on ehkä siinä, että aiheiden kirjo on yhtä laaja kuin elämä itse. Eikä kaikki aina ole miellyttävää, Haltia toteaa.

Näyttelyn otsikkoteos on Ismo Kajanderin miltei seinän peittävä sekatekniikkateos Big Kiss vuodelta 1993. Ison suukon ohella samaan näyttelytilaan on tuotu aisti-ilotteluun kutsuvia teoksia muun muassa Silja Rantaselta ja taiteilijaryhmältä Salong 3+.

Mia Haltia toteaa, että Kain TapperinKoivukallo (1978) herätti omana aikanaan taidesodan, jossa kysyttiin, voiko kanto olla taidetta.

- Tämä on aihe, joka tuntuisi olevan jo poistunut, mutta ei. Se kuitenkin osoittaa, että olemme kiinnostuneita, Haltia sanoo ja kannustaa katsojaa avoimin silmin pysähtymään myös outoutta herättävien teosten kohdalle.

Akseli Gallen-Kallelan Akka ja kissa sekä Poika ja varis, Raffaello Gambogin Luostarin hoidokit sekä kokoelmateosten näyttely Iso suukko! Turun taidemuseossa (Aurakatu 26) 25.9.-13.4.2008. • Senioripäivä Turun taidemuseossa keskiviikkona 26.9. klo 13-17.

TS/Veikko Wahlroos<br />Ismo Kajanderin Big Kiss on Turun taidemuseossa Iso suukko! -näyttelyn nimikkoteos. Kuraattori Mia Haltian mukaan näyttely haluaa kysyä, mitä katsoja tuntee.
TS/Veikko Wahlroos
Ismo Kajanderin Big Kiss on Turun taidemuseossa Iso suukko! -näyttelyn nimikkoteos. Kuraattori Mia Haltian mukaan näyttely haluaa kysyä, mitä katsoja tuntee.