Sandströmin kahdeskymmenes
kirja kaahaa viihdytysajoissa

TS/Jari Laurikko<br />Taivassaloon muuttanut kirjailija Tuula Sandström kirjoittaa mieluiten ala-asteikäisille lapsille ja viihtyy uuden pääkirjaston lastenosastolla.
TS/Jari Laurikko
Taivassaloon muuttanut kirjailija Tuula Sandström kirjoittaa mieluiten ala-asteikäisille lapsille ja viihtyy uuden pääkirjaston lastenosastolla.

HELI PELTONIEMI

Tuula Sandström ei olisi kirjoittanut Weeti-sarjaa ilman Paijulan koulun oppilaita.

Vuosituhannen taitteessa Sandströmistä tuli pikkuruisen, Nousiaisissa sijaitsevan koulun kummikirjailija. Hän on siitä asti vieraillut Paijulan ala-asteella säännöllisesti, keskustellut lasten kanssa kirjoista ja kirjailijan työstä, kannustanut oppilaita lukemaan ja sepittämään omia juttuja.

Kun oppilaat ryhtyivät kärttämään häneltä kirjaa, joka sijoittuisi heidän kouluunsa, syntyi kokonainen sarja Paijulan tokaluokkalaisista. Viides ja viimeinen osa, Weeti ja viihdytysajot , ilmestyi juuri.

7-10-vuotiaille lukijoille suunnatut Weeti-kirjat ovat ilmestyneet WSOY:n helppolukuisessa ja runsaasti kuvitetussa Werneri-sarjassa. "Helppolukuinen" ei tosin kuulu Sandströmin lempisanoihin.

- Ei lapsille kirjoitettua kieltä tarvitse helpottaa, ja lyhyesti en osaa kirjoittaa ollenkaan, kun innostun. Itse luen espanjankielisiä romaaneja, eikä haittaa yhtään vaikka sanoja jää ymmärtämättä. Sanakirja tappaisi lukuinnon, Sandström sanoo.

Weeti-kirjasta näytelmä

Korkeita paikkoja pelkäävä, pieni ja hintelä Weeti on kekseliäs, pelkonsa voittava poika. Vielä viidennessäkään kirjassa hän ei osaa päättää, tykkääkö enemmän Riinasta vai Miinasta, koska ihastuu kumpaankin kaksostyttöön koko ajan lisää.

Weetin luokalle kuuluvat myös arkijärkevä Kaisa, pulska mutta itsevarma Tuomas sekä häirikkö Rampe - joka on kirjailijan oma suosikkihahmo.

- Rampe on komea, mutta hänellä on heikko itsetunto ja lyhyt pinna, ja hän uhittelee helposti muita. Hän on tyypillinen tämän ajan kasvatti, joka ei saa tarpeeksi tukea kotoa. Sisältä Rampe on kuitenkin pehmeä.

Lopullisia jäähyväisiä Sandströmin ei ole tarvinnut henkilöilleen jättää, sillä Paijulan koululaiset Nousiaisissa aikovat tehdä viimeisestä Weeti-kirjasta näytelmän. Sandström on luvannut dramatisoida tekstin niin, että kaikki halukkaat pääsevät lavalle.

- Täytyy laittaa vähän räppejä ja lauluja sekaan, hän suunnittelee.

Totta puhuen Sandströmiä kiinnostaisi tavata henkilöhahmonsa varhaismurrosiässä. Myös Tatamin teloittajalle (1996) ja kirjoittamalleen Sinisilmä -sarjalle Sandström on suunnitellut itsenäistä jatkoa niin kauan kuin muistaa.

- Kun päivissä vain olisi enemmän tunteja...

Yöeläjä ryhtyi kirjoittamaan

Hassua, että juuri Sandström kaipaa vuorokauteen enemmän tunteja. Hän nimittäin onnistui yli 20 vuoden ajan sovittamaan yhteen kirjailijan ja englannin kielen lehtorin ammatit - ja kasvattamaan samalla kolme tytärtä.

Sandström ryhtyi kirjoittamaan esikoisensa ollessa kaksivuotias.

- Olin realisti, päätin kirjoittaa laihan kirjan. Kerran kirjoittaessani tytär hiipi selkäni taakse ja kysyi, häiritseekö yhtä paljon jos hän kuiskaa. Sen jälkeen olen kirjoittanut enimmäkseen öisin.

Esikoisteos Sämpyläsissit ilmestyi 1983. Siitä pitäen Sandström on julkaissut nuortenkirjan tai näytelmän joka vuosi.

Yöeläjälle se on mahdollista. Opettajana toimiessaan Sandström saattoi kirjoittaa puoli kahteen ja mennä aamulla kahdeksaksi kouluun.

- Kunnosta täytyy pitää huolta. Yhdessä vaiheessa harrastin ju-jutsua neljä kertaa viikossa.

Nousiaisissa Sandströmillä on oma lentopallon puulaakijoukkue Loordileidit.

- Venytettynä olen 153 cm pitkä, siis luojan lahja lentopallolle, hän nauraa.

Romaani aikuisille

Weeti-sarjan valmistuttua, eläkkeelle jäätyään ja Taivassaloon muutettuaan Sandström totuttelee uuteen elämäntilanteeseen - ja täysipäiväiseen kirjailijan ammattiin.

- Minulla on iänikuinen haave aikuisten romaanista. Veijarimainen ote kiehtoo minua, ja dekkarimuoto.

- Vaikka olisihan tässä aikuisille jo ehtinyt kirjoittaa, jos olisi siihen ryhtynyt.

Hän on vain yhä uudelleen innostunut nuortenkirjoista.

- Ala-asteikäiset, 7-13-vuotiaat ovat parhaassa kikatusiässä. Siinä iässä lapsi on toisaalta hirveän haavoittuvainen, ja toisaalta pystyy vielä olemaan taikuri, elämään sadun maailmassa.

Juuri nyt Sandström editoi Taivassalossa runoja, sillä niitäkin on kovalevylle kertynyt tavaton määrä. Kirjailijan omat viihdytysajot ovat vasta alkamassa.

Pienet sankarit - miten rakennetaan hyvä lastenkirjojen hahmo? Tuula Sandströmin juontama keskustelu Turun kirjamessuilla (kokoustila 1-2) sunnuntaina 7.10. klo 12-12.45.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.