Kulttuuri

Kirjailijan kasvot ikkunassa

TS/Veikko Wahlroos<br />Eri rytmeillä sinistä ja punaista valoa hengittävän Fredrika Runeberg ja piste -teoksen vihkimistilaisuuteen osallistuivat kauppaneuvos Matti Koivurinta (vas.), kulttuuriministeri Stefan Wallin ja taiteilija Jan-Erik Andersson.
TS/Veikko Wahlroos
Eri rytmeillä sinistä ja punaista valoa hengittävän Fredrika Runeberg ja piste -teoksen vihkimistilaisuuteen osallistuivat kauppaneuvos Matti Koivurinta (vas.), kulttuuriministeri Stefan Wallin ja taiteilija Jan-Erik Andersson.

RIITTA MONTO

Aboa Vetus & Ars Nova -museon muurissa sykkii uusi valotaideteos Fredrika Runeberg ja piste . Teos paljastettiin sunnuntai-iltana Fredrika Runebergin (os. Tengström) syntymän 200-vuotispäivänä. Muistomerkillä kunnioitetaan hänen työtään kirjailijana, sanomalehtinaisena ja naisasian puolestapuhujana.

Professori Merete Mazzarella arveli juhlapuheessaan, että kohde olisi itsekin saattanut ajatella muistomerkistä, että "oli jo korkea aikakin".

Mazzarella korosti Fredrika Runebergin merkitystä paitsi kirjailijana myös erityisesti monipuolisena vaikuttajana, joka ajan tavan mukaan tyytyi osaansa miehensä varjossa. Mazzarellan mukaan Fredrika oli kuitenkin koko elämänsä ajan kiinnostunut asioista, ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta.

Muistomerkki vireillä 20 vuotta

Teoksen on suunnitellut taiteilija Jan-Erik Andersson , ja kustannuksista vastaa Matti Koivu-

rinnan säätiö yhdessä ruotsinkielisten säätiöiden kanssa.

- Kun Matti Koivurinta vuosi sitten soitti, olin ensin vähän epäröivä, koska paikka on vaikea ja tykkään enemmän tehdä kolmiulotteista, Andersson kuvaa haastetta sijoittaa teos museon muuriin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Paikka kuitenkin myös kiehtoi, koska täsmälleen samalla paikalla on sijannut Fredrikan lapsuuden- ja nuoruudenkoti.

Muurin takana oleva kellari on kuulunut Tengströmien kotitaloon 1800-luvun alkupuolella. Nykyisin kellari on osa maanalaista Aboa Vetus -museota, jonka Pyhän Annan kappelissa kerrotaan myös Fredrikasta.

Jan-Erik Andersson tutustui Fredrikan elämään turkulaisen toimittajan Meta Torvaldsin tekstien kautta. Itse asiassa juuri Torvalds esitti jo 1980-luvulla Fredrika Runebergille muistomerkkiä Turkuun.

Lehtikultaa ja pleksiä

Jan-Erik Andersson on luonut muistoteokseen kuvitteellisen ikkunan lehtikullasta, pleksilasista ja vanerista.

Tekniikkana on tietokoneohjattu CNC-leikkausteknologia ja valokuitu, mutta myös maalaus. Teoksessa näkyy Fredrika kädessään kynä, joka on juuri kirjoittanut pisteen.

- Tästä ikkunasta hän on katsonut ja kirjoittanut, istunut ja odottanut katsellen Aurajokea. Halusin tehdä pop-henkisen työn, joka ilahduttaisi ihmisiä, kun he kulkevat tästä ohi. Turkuhan on aina ollut pop-henkinen, jos ajatellaan vaikka Harroakin, Andersson viittaa Harro Koskiseen .

Fredrikan sanomalehtityöhön viittaavia pisteitä teokseen toteutui lopulta 130.

- Piste elää tässä duunissa, teoksen pisteistä hohtava sininen ja punainen valo hengittävät eri rytmeillä.

Jan-Erik Andersson sanoo elävän valon symbolisesti tuovan esiin sen, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa siihen, että myöhemmin ihmiset voivat elää vapaammin.

Kesällä työn viime vaiheessa teoksen keskelle "ilmestyi vielä ornamenttikuvio jossa on lehtiä".

- Olen ornamenttifriikki ja kun luin, että Fredrika Runeberg harrasti kasveja, erityisesti ruusuja, siitä se tuli.

Kauppaneuvos Matti Koivurinta luonnehtii teosta nykyajan ikoniksi. Hän kiittää taideprojektia ainutlaatuiseksi, sillä tiettävästi ensi kertaa suomenkielinen säätiö ja neljä ruotsinkielistä säätiötä tekivät näin laajaa yhteistyötä. Muistomerkin ovat lahjoittaneet Matti Koivurinnan säätiön ohella Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska kulturfonden ja Svenska litteratursällskapet i Finland. Teoksen kustannuksia osapuolet eivät paljasta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy