Max Engman saa Ruotsin
suurimman historiapalkinnon

TS/Mauri Ratilainen<br />Professori Max Engman saa ensimmäisenä ei-ruotsalaisena Ruotsin suurimman historiapalkinnon. Engman matkustaa viikon kuluttua Ruotsiin palkintojuhlallisuuksiin, joihin kuuluu myös historiallisia kulkueita.
TS/Mauri Ratilainen
Professori Max Engman saa ensimmäisenä ei-ruotsalaisena Ruotsin suurimman historiapalkinnon. Engman matkustaa viikon kuluttua Ruotsiin palkintojuhlallisuuksiin, joihin kuuluu myös historiallisia kulkueita.

RIITTA MONTO

Professori Max Engman saa Ruotsin suurimman historiapalkinnon, joka on 50 000 kruunua.

Vuodesta 1994 jaetun palkinnon on tähän asti aina saanut ruotsalainen henkilö. Åbo Akademin historian professori Engman saa kunnianosoituksen 18. elokuuta Nyköpingissä Hertig Karls pris eli Kaarle Herttuan markkinoilla.

Palkinnon jakaa Sörmlannin museo ja Nyköpingin kaupunki.

Engman on tunnustuksesta hyvin iloinen.

- Sikälikin kyllä, että nyt palkinto annetaan ensimmäistä kertaa ei-ruotsalaiselle. Kirjoittaminen on lisäksi hyvin yksinäistä puuhaa, joten on todella mukavaa, että joku on huomannut kirjani, Engman kuvailee.

Hän aikoo "ilman muuta" matkata meren yli Ruotsiin palkintojuhlallisuuksiin.

- Siellä vietetään silloin lauantaina Kaarle Herttuan markkinoita, on historialliset kulkueet ja historialliset puvut ja kaikki.

Max Engman on toiminut Åbo Akademin yleisen historian professorina vuodesta 1985.

Hän saa palkinnon erityisesti tutkimuksistaan, jotka koskevat Suomen ja Itämeren alueen nykyhistoriaa. Palkintoraadin mukaan Engman on teoksillaan avannut historiaa ja tehnyt sitä ymmärrettäväksi laajalle lukijakunnalle. Esimerkiksi Engmanin teos Pietarinsuomalaiset on yksityiskohtainen kuvaus Pietarissa eläneiden suomalaisten elinoloista. Suomalainen Pietari on Engmanille tuttu vuosikymmenien ajalta.

Ruotsin ja Suomen sillanrakentaja

Raati muistuttaa, että Engman on kansainvälisesti tunnettu tutkija, ja hänellä on tärkeä sillanrakentajan rooli lännen ja idän, Ruotsin ja Suomen välillä. Hänen Pietari-tutkimuksensa ovat myös saavuttaneet kiinnostuneen ruotsalaisen lukijakunnan. Useita Engmanin teoksista on julkaistu Ruotsissa.

Professori muistuttaa nauraen, että huomionosoitushan on myös yksi tapa nostaa esiin se, että Suomi kuului 600 vuotta Ruotsiin.

- Mehän olemme ruotsalaisempia kuin skånelaiset! Hehän olivat 1600-luvun puoliväliin asti tanskalaisia, Engman innostuu.

Työn alla on jälleen myös uusi teos, joka on itse asiassa jo aivan loppusuoralla.

- Oikoluen sitä parhaillaan. Se käsittelee historiaa Suomen ja Venäjän rajalla Kannaksella vuosina 1918-20.

Engmanin Gränsfall - Utväxlingar och gränstrafik på Karelska näset 1918-1920 ilmestyy syksyllä.

Hertig Karls pris eli Kaarle Herttuan palkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle historioitsijalle. Palkinnon perusti Nyköpingin kaupunki 1994, mutta vuodesta 2003 sen jakavat yhdessä Nyköping ja Sörmlannin museo.

Palkintoraatiin kuuluivat Kirsti Niskanen , Agneta Lundström , Lars Nilsson ja Jarl Torbacke .

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.