Kulttuuriturkulainen sai oman
lehmuksen Samppalinnan puistoon

TS/Norbert Roztocki<br />Vuoden kulttuuriturkulaiseksi kukitettu Aiju von Schöneman sai Samppalinnan puistoon kyltillä varustetun nimikkolehmuksen.
TS/Norbert Roztocki
Vuoden kulttuuriturkulaiseksi kukitettu Aiju von Schöneman sai Samppalinnan puistoon kyltillä varustetun nimikkolehmuksen.

HELI PELTONIEMI

Tuomiokirkon kellojen keskipäivän lyönnit kantautuvat perjantaina Samppalinnan puistoon asti. Kuminan kanssa kilpailee paloauton hälytyssireeni.

Kaupungin tarjoama alkusoitto naurattaa Aiju von Schönemania , joka kohta kukitetaan Vuoden kulttuuriturkulaiseksi.

Turkuseura nimittää vuosittain kulttuuriturkulaisen kiitoksena merkittävästä paikallisesta kulttuurityöstä. Aiju von Schönemanin valintaa ei tarvitse ihmetellä. Siniverisen kulttuurivaikuttajan ja punatukkaisen matkanjohtajan legendaariset opaskierrokset Turun tuomiokirkossa ovat avanneet kaupungin historiaa niin matkailijoille, koululaisille kuin kuninkaallisille. Lapsille hän on ohjannut kaupunkikierroksia myös Koiramäen mamsellina.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän palveluksessa toiminut Schöneman ehti pitää Tuomiokirkkoa toisena kotinaan yli 20 vuotta. Tittelit matkailuneuvoja, museovartija tai Tuomiokirkon ovivahtimestari luonnehtivat vain laimeasti opasta, joka omien sanojensa mukaan tuntee 4 500 Tuomiokirkon asukkaan tarinat.

- Olet kertonut seimistä, enkeleistä, pyhistä kuvista ja naisen historiasta, Turkuseuran kulttuurijaoston Maritta Flykt kertaa puheessaan.

Fanfaari puistopuulle

Kulttuuriturkulainen sai perjantaina kyltillä varustetun nimikkolehmuksen Samppalinnan puistoon, Luostarivuoren koulun taakse. Von Schönemanin toiveesta kirkkoherra Jouni Lehikoinen siunasi lehmuksen palkintojuhlassa.

Pienen juhlahetken täydensi Matti Rag Paanasen säveltämä ja Reino Kotaviidan soittama fanfaari Oma puu .

- Upeaa saada elävä muistomerkki. Kyllä tämä melkein vuorineuvoksen tittelin päihittää, kun vuorella seisommekin, von Schöneman kiitti lehmuksensa juurella.

Turun kukkulat, jokiranta ja Tuomiokirkko ovat von Schönemanin rakkainta kaupunkimaisemaa.

- Kirkon tornit ovat minulle kodin merkki. Kaikkien näiden vuosien jälkeen kirkon holvit ovat jääneet päälleni, tila kulkee aina mukana, hän kuvaili.

- Turussa onneksi riittää kauniita luomupuistoja. Mitään ideaparkeja en tänne halua.

Kirjoittaminen houkuttelee

Muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt von Schöneman ei malta seisahtua, vaan matkustaa milloin Ilomantsissa, milloin Novgorodissa. Kirjat ja kirjoittaminen kuitenkin pysäyttävät hänet.

Von Schöneman toimi 1960- ja 1970-luvuilla Turussa vaikuttaneen Kustannusliike Tajon kirjallisena johtajana. Itse hän on kirjoittanut tarinoita Turun linnan tonttu-ukosta lastenkirjaansa Salaperäinen tunneli.

- On aika rankkaa juosta Tuomiokirkon portaita korkokengissä ja silkkivaatteissa. Sitten kun en enää jaksa, kirjoitan taas satukirjan, von Schöneman lupaa.

Juhlaväen hajaannuttua kulttuuripuistikon alku jää kasvamaan Samppalinnan mäelle. Kivenheiton päässä von Schönemanin puusta havisee Lahtisen lehmus: Turun ensimmäiseksi kulttuuriturkulaiseksi nimettiin kesällä 2006 Kustannusosakeyhtiö Sammakon perustaja, kirjailija ja kustantaja Seppo Lahtinen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.