Mannerheiminkatu on taiteen katu

TS/Norbert Roztocki<br />Kaupunginjohtaja Timo Kvistin valokuvissa on rauhallinen tunnelma.
TS/Norbert Roztocki
Kaupunginjohtaja Timo Kvistin valokuvissa on rauhallinen tunnelma.

SEPPO METSO

Suomen kuvataiteen neljättä päivää vietetään tänään Naantalissa eikä syyttä. Raision ja Naantalin yhteisvoimin syntynyt valtakunnallinen akvarellitapahtuma kursseineen ja näyttelyineen on melkoinen saavutus.

Kyse ei ole vain yhdestä tapahtumasta. Naantalin vanhasta kaupankäynnin ytimestä Mannerheiminkadusta on pikku hiljaa kasvanut vireä taiteen ja käsiteollisuuden keskus. Pienellä venesatamaan johtavalla kadunpätkällä on monta galleriaa ja ateljeeta.

Paraatipaikalla sijaitsee Vanha raatihuone. Sen yksi iso huone saatiin heinäkuun ajaksi näyttelykäyttöön.

Rannikon maalareita

On luontevaa että myös Vanha raatihuone esittelee akvarelleja. Lajin suomalaista kärkeä edustava vaasalainen Carl Wargh saatiin avajaisnäyttelyyn.

Warghin teokset ovat pääosin vuodelta 1998. Vahvoissa lyijykynällä rakennetuissa kompositioissaan taiteilija purkaa maiseman osiin ja kokoaa sen uudelleen raikkaasti kuin säveltäen väreillä maisemallisen muistuman päälle. Yksi tämän vuoden alastonmaalaus kertoo pehmeämmästä, nyansseja enemmän vangitsevasta maalausotteesta. Warghin voi tutustua myös Euroopan Valloittajat -näyttelyssä Raision Harkossa.

Vanhan raatihuoneen ripustuksen teoksille seuraa tekee Heli Sammaliston huoneen nurkkaseinälle rakentama Liplatus -kooste, jossa on seinäpinnasta irti kurottuvia pieniä pyöreitä maalauksia. Warghin tavoin hän on kotoisin rannikolta, Uudestakaupungista.

Sammalisto on tutkinut aiemmissa maalauksissaan merenalaista muotomaailmaa ja pienet herkät akvarelliympyrät voi nähdä vaikkapa veden alta heijastuvana koristeellisena koralliseinämänä. Hellyttävän naivistinen lapsuusmuistojen maalaussarja täydentää kokonaisuuden.

Sympaattinen ateljeenäyttely

Vantaalainen Seija Jouhki esittäytyy naapurissa Hatun Vinttigalleriassa. Hän loi kasvotutkielmilla ja muutamalla sisutuselementeillä tilateoksen, johon hallitseva oranssi väri luo suggestiivisen tunnelman. Orientalismista ammentavan Jouhkin samaa aihetta varioivat muotokuvat ovat sisäänpäin kääntyneitä. Hahmo hahmolta niistä voi erottaa pienen muutoksen.

Camilla Björkman ripusti välivuoden jälkeen Mannerheiminkadun työhuoneeseensa kesänäyttelyn. Hän on tutkinut ja pelkistänyt pienissä veistoksissaan aiemmin orgaanisen pehmeitä muotoja. Veistosten rinnalla on uusia maalauksia, joiden muotokieli on toinen.

Lähtökohdan on sanellut tila, tarkemmin ottaen ateljeen neliön muotoiset kulmaikkunat, joiden kokoa ja muotoa työt ja niiden ripustus seuraavat. Maalausten jännite syntyy abstraktin kuvapinnan ja eri tavoin käsitellyn vakaan taustaneliön kontrastisteille.

Väri ryöpsähtää välillä juhannuskokon keltaisena välillä uhmaavan sinisenä. Korukivet tuovat siniseen pintaan häivähdyksen glamouria - ja taiteilijaa itseään tulkiten kenties ironiaakin. Ruudukot ovat kuin peli, jonka siirrot tehdään mielessä jokaista siirtoa punniten.

Tämän kaltaiset ateljeenäyttelyt ovat sympaattisia, koska ne paljastavat kävijälle samalla jotain myös itse taiteen syntyprosessista ja ideoiden kehittelystä.

Laveerauksen vietävänä

Taiteen tekemisen prosessiin törmää myös Kristiina Turtosen ateljeenäyttelyssä saman kadun varrella. Kookkaista piirustuksistaan tunnettu Turtonen heittäytyy akvarellistina täysillä laveerauksen vietäväksi. Uuden akvarellimaalausten sarjan Ylitse alitse OHI voi katsojasta riippuen kokea maisemallisena tai puhtaasti niukan murretun väriskaalan synnyttäminä tunne-elämyksenä. Kuin matkana sisäisten maailmojen häilyvälle rajalle. Itse koin jälkimmäistä.

Pitkin suvea jatkuvan Akvarellitaiteen kesä 2007 -sarjan näyttelyistä yksi on Mika Törösen ripustus Naantalin Kylpylässä. Pääosassa oat pienet talviset näkymät. Törönen maalaa pikkutarkasti ja sommittelee tiukasti kuvapinnan täyteen kuin oudoksuisi lajille luonteenomaista ilmavuutta. Kuvien tunnelma on usein yhtä alakuloinen kuin stereotypia suomalaisesta sielunmaisemasta.

Kuvien rauhaa

Mannerheiminkatu päättyy venesatamaan. Siellä, kesähelteelläkin viileän Naantalin Taidehuoneen kiviseinien suojassa on Timo Kvistin värivalokuvia Välimeren valossa tutkituista kaupunkinäkymistä. Kaupunginjohtaja ja harrastajakuvaaja Kvist luonnehtii otoksiaan tutkielmiksi väreistä. Siihen viittaa myös näyttelyn nimi Colori Vissuti - Eletyt värit .

Sitäkin ne ovat ja värien tallentuminen on hetkestä ja sattumasta kiinni, mutta kuvat ovat myös arjen estetiikkaa, huomiota kaipaavien yksityiskohtien osoittamista ajan patinoimista rakenteista ja rakennuksista. Piti oikein varmistaa, mistä johtui kuvien rauha. Tästä: kuvissa ei näy yhtään autoa! Viime vuonna Kvistin näyttelyn myyntituloilla 1 100 nepalilaistyttöä pääsi vuodeksi koulun penkille. Myös tämän näyttelyn tulot menevät hyväntekeväisyyteen.

Kunnon näyttelytilalle tarvetta

Näyttelykierros Naantalissa vahvistaa, että musiikkikaupungissa olisi tarvetta kunnolliselle näyttelytilalle. Nyt suurten ripustusten osalta on turvauduttava naapuri Raision tiloihin. Yksi mahdollisuus on tehdä Vanhasta Raatihuoneesta eri taiteenalat kokoava kulttuurikeskus sitten, kun päiväkoti aikanaan pääsee taas asianmukaisiin tiloihin evakosta. Sijainti ainakin olisi erinomainen.

Carl Warghin ja Heli Sammaliston akvarelleja Vanhalla raatihuoneella Naantalissa 15.7. saakka.

• Camilla Björkman: Squary cuts -näyttely Galleria Cilla B:ssä. Auki parillisina viikkoina. • Seija Jouhkin maalauksia Hatun Vinttigalleria 31.7. saakka • Kristiina Turtosen näyttely Ylitse alitse OHI Galleria Ateljee Kristiina Turtonen 31.8. saakka • Timo Kvistin valokuvanäyttely Colori Vissuti Naantalin taidehuone 22.7. saakka. • Mika Törösen akvarelleja Naantalin kylpylässä 15.7. saakka

TS/Norbert Roztocki<br />Kristiina Turtosen akvarellit vievät matkalle sisäisten maailmojen häilyvälle rajalle.
TS/Norbert Roztocki
Kristiina Turtosen akvarellit vievät matkalle sisäisten maailmojen häilyvälle rajalle.
TS/Norbert Roztocki<br />Heli Sammaliston Liplatus koostuu seinäpinnasta ulos kurottuvista maalauksista.
TS/Norbert Roztocki
Heli Sammaliston Liplatus koostuu seinäpinnasta ulos kurottuvista maalauksista.
TS/Norbert Roztocki<br />Seija Jouhki ammentaa töissään orientalismista.
TS/Norbert Roztocki
Seija Jouhki ammentaa töissään orientalismista.
TS/Norbert Roztocki<br />Camilla Björkman on tuonut ateljee-galleriaansa veistosten kaveriksi värikylläisiä maalauksia.
TS/Norbert Roztocki
Camilla Björkman on tuonut ateljee-galleriaansa veistosten kaveriksi värikylläisiä maalauksia.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.