Poikakodin ankaraa arkea

TS/Jane Iltanen<br />Hannele Herttua leikkaa Juhania näyttelevälle Niilo Syväojalle koulukoti-tukkaa.
TS/Jane Iltanen
Hannele Herttua leikkaa Juhania näyttelevälle Niilo Syväojalle koulukoti-tukkaa.

TONI LEHTINEN

Tummien perhosten koti -elokuvan työryhmä aloitti tämän viikon alussa kuvaukset Kulhon saarella Turun edustalla. Solar Filmsin ryhmän pakka on vielä hieman sekaisin. Tuottaja Markus Selin on epävarma siitä, kuka elokuvan käsikirjoituksen kirjoitti. Tiedottaja Rampe Toivonen ei muista, kuka nuorista näyttelijöistä on palkattu elokuvan päärooliin. Lisäksi leffan aikakausi heittelee vastaajan mukaan 1960-luvun loppupuolelta vuoteen 1978.

- Meillä on alle 40 kuvauspäivää, joten tässä tulee taas kiire. Kuvasimme täällä muutaman päivän talvella ja nyt vietämme saaressa kolme viikkoa, kertoo Selin, joka kiirehtii Kulhosta Lordi -kauhuelokuvan kuvauksiin Ouluun.

Tummien perhosten koti perustuu Leena Landerin samannimiseen romaaniin vuodelta 1991. Finlandia-palkintoehdokas on käännetty 15 kielelle, ja sen elokuvaoikeudet myytiin 1990-luvun alussa Amerikkaan. Vaikka käsikirjoituksesta kirjoitettiin Yhdysvalloissa kymmenkunta eri versiota, ja leffan pääosaan povattiin jopa Jack Nicholsonia , elokuvaa ei saatu koskaan kuvattua.

Käskyn perässä

Solar Films osti kirjan oikeudet vuonna 1999 takaisin Suomeen.

- Oikeuksien saaminen oli todella hankalaa, sillä amerikkalaiset eivät luovu mistään helpolla. Oikeudet maksoivat meidän mittakaavassa todella paljon, Selin tyytyy paljastamaan.

Tammikuussa ensi-iltansa saavaa elokuvaa on tarkoitus kaupata myös ulkomaille. Solar Films on ottanut tähtäimekseen ensi vuoden helmikuussa järjestettävät Berliinin elokuvajuhlat. Selinin mukaan käsikirjoitus on herättänyt kiinnostusta ulkomailla, mutta koska kyseessä on suomalainen elokuva, varman päälle toimivat ulkomaalaiset levittäjät haluavat nähdä valmiin elokuvan.

Landerin kirjoittaman Harjula -trilogian kaksi muuta osaa, Tulkoon myrsky (1994) ja Iloisen kotiinpaluun asuinsijat (1997), eivät ole Solar Filmsin kuvaussuunnitelmissa. Selin toteaa yksiselitteisesti, ettei firmalla ole niihin oikeuksia.

Lander-faneja hemmotellaan tammikuussa, sillä Aku Louhimiehen ohjaama ja Helsinki Filmin tuottama Käsky saa ensi-iltansa vain viikkoa ennen Tummien perhosten kotia . Peräkkäiset ensi-illat ovat Selinin mukaan puhdasta sattumaa.

Aidolla kuvauspaikalla

Tummien perhosten kodin tuotantoprosessi on ollut alusta alkaen amerikkalaistyylinen. Kun Solar Films oli hankkinut oikeudet, firma kierrätti kirjaa usealla käsikirjoittajalla.

- Haluan murtaa ohjaajan, käsikirjoittajan ja pääosan näyttelijän jäykkää kolmiohegemoniaa, jossa kolmikko sanelee kaikki ratkaisut. Se onnistuu nykyään ainoastaan Suomessa, Selin sanoo.

Matti -leffan käsikirjoittaneen Marko Leinon versio sai lopulta kuvausluvan.

Viidestä Landerin tekstistä kiinnostuneesta ohjaajasta pisimmän korren vetäisi Tyttö sinä olet tähti -leffan ohjaaja Dome Karukoski .

Vaikka Karukoski tuli mukaan projektiin suhteelliseen myöhään, hän kertoo löytävänsä tarinasta paljon emootiopintaa. Karukoskea kiinnostaa ennen kaikkea päähenkilön, nuoren Juhani Johanssonin ja poikakodin johtajan Olavi Harjulan suhde.

Ohjaaja löytää kaksikon vähitellen kasvavasta luottamussuhteesta yhtymäkohdan ensimmäisen elokuvansa tarinaan.

- Isän ja tyttären välinen suhde oli Tyttö sinä olet tähden yksi pääkysymyksistä. Tummien perhosten kodissa taas käsitellään pojan ja isähahmon suhdetta. Minulle on tärkeintä löytää oikeanlainen kosketus hahmoihin, ja Landerin teksti tarjoaa siihen roppakaupalla mahdollisuuksia. Ehkä sen takia Landerin maailma on kiinnostanut Louhimiestäkin, Karukoski aprikoi.

Kulhon saaren kuvauspaikka tuo elokuvaan ainutlaatuista syvyyttä, sillä kaksikerroksisessa rakennuksessa sijaitsi vuosina 1925-1968 Kulhon poikakoti. Lander käytti samaista poikakotia kirjansa mallina.

- Paikan entinen rehtori asuu aivan koulun vieressä, joten olen jututtanut häntä poikakotivuosista, Karukoski kertoo.

Rikkinäiset sielut

Syyskuussa ensi-iltansa saavan Hurriganesista kertovan Ganesin tähti Eero Milonoff näyttelee poikakodin jäyhintä asukkia Salmea. Milonoffia kiehtoo Salmen sisäänpäin kääntynyt luonne.

- Näillä pojilla on tunteet mutkalla. Kukaan ei ole opettanut heille empatian taitoa, mutta Salmi osaa reagoida oikein heikomman hyväksikäyttöön ja kiusaamiseen, sillä hänen on helppo samaistua kiusattavaan, Milonoff kertoo.

27-vuotias Milonoff on poikajoukon konkari. Silti mies vakuuttaa, että hän hörhöilee kuvauksissa yhtä paljon kuin nuoremmat.

- Hei jäbät, tulkaa sisään tai ottakaa varjot, etteivät roolikledjut kastu, Milonoff kuitenkin käskyttää poikia sateen yllättäessä.

Tarinan päähenkilöä Juhania näyttelevällä 16-vuotiaalla Niilo Syväojalla ei ole kokemusta elokuvanäyttelemisestä muutamia mainoksia ja Helmiä ja sikoja -elokuvan sivuroolia lukuun ottamatta.

- Juhanin tunnemaailmaan oli vaikea päästä sisälle, sillä tulen itse mukavasta perheestä. Useat työryhmän jäsenet tuntevat nuoria, joilla on samanlaisia ongelmia. Poikakodin kärsimykset ovat tunnistettavissa nykypäivänä, sillä vaikka Suomi vaurastuu vaurastumistaan, täällä on psyykkisiä ongelmia aina vaan enemmän, Syväoja miettii.

Milonoff ja Syväoja kiittelevät ohjaaja Karukosken pedagogista ohjaustapaa. Nuoret miehet pääsivät sisälle hahmoihinsa kesäkuun alussa alkaneissa harjoituksissa. Milonoffin mukaan niiden aikana tutustuttiin hahmoihin muun muassa improvisoinnin avulla, mutta Syväoja paljastaa, että harjoitukset kääntyivät usein pokerinpeluuksi.

Kekkonen ja pojat

Koulukodin johtajaa näyttelevä Tommi Korpela kertoo saaneensa nuorilta näyttelijöitä lempinimen Kekkonen. Nimi juontaa juurensa siitä, että nuoret pojat kiusoittelevät häntä ja kysyvät, miten hommat hoidettiin silloin joskus Kekkosen aikaan. Korpela myöntää, että nimitys pitää ainakin osittain paikkansa, sillä joskus hän ei ymmärrä edes puolia siitä, mitä nuoret puhuvat.

Omaa roolihahmoaan, Olavi Harjulaa kohtaan Korpela on ymmärtäväinen.

- Harjulan metodit ovat kyseenalaisia, mutta hänen motiivinsa ovat rehellisiä. Hän ei pysty kommunikoimaan vaimonsa ja tyttäriensä kanssa, mutta hän pääsee poikien aaltopituudelle. Korpela kertoo.

Korpela on myös jututtanut entistä rehtoria. Korpela kertookin, että elokuva ei kuvaa poikakodin arkea läheskään niin rankkana kuin se todellisuudessa oli. Vuosien varrella kodissa asui yli tuhat poikaa, joista nuorimmat olivat 6-vuotiaita.

Harjulan vaimoa Ireneä näyttelee Kansallisteatterin Kristiina Halttu .

- Irene joutuu turvautumaan tunteettomassa avioliitossa puutarhan hoitoon. Lopulta hän ajautuu suhteeseen yhden asukin kanssa, Halttu kertoo.

- Kun olin teatterikoulussa, haaveilin yhteisistä suutelukohtauksista Korpelan kanssa. Kun vihdoin näyttelemme avioparia, hahmojemme suhde on jääkylmä, Halttu nauraa huonoa tuuriaan.

Hitaasti etenevän kuvauspäivän aikana näyttelijät kuluttavat aikaa parhaansa mukaan.

Halttu vertailee sosiaalitoimen johtajaa näyttelevän Heikki Nousiaisen kanssa leikkausarpia ja pojat tekevät sitä, mitä pojat aina tekevät eli potkivat palloa ja nahistelevat.

Harjulan perheen tyttäriä näyttelevät Marjut Maristo ja Edith Viljamaa kävelevät mieluummin luonnossa. Rellestävän poikalauman kanssa näytteleminen ei tyttöjä harmita.

- Ihan kivoja he ovat, 7-vuotias Viljamaa toteaa tomerasti.

- No, kuvaukset ovat niin alussa, että me ei olla vielä ehditty kyllästyä heihin, 21-vuotias Maristo jatkaa nauraen.

TS/Jane Iltanen<br />Ville Saksela ja Eero Milonoff pallottelevat tauolla.
TS/Jane Iltanen
Ville Saksela ja Eero Milonoff pallottelevat tauolla.
TS/Jane Iltanen<br />Edith Viljamaa, Kristiina Halttu ja Kati Outinen odottavat.
TS/Jane Iltanen
Edith Viljamaa, Kristiina Halttu ja Kati Outinen odottavat.
TS/Jane Iltanen<br />Kulhon entinen koulukoti on nykyisin yksityisomistuksessa.
TS/Jane Iltanen
Kulhon entinen koulukoti on nykyisin yksityisomistuksessa.
TS/Jane Iltanen<br />Dome Karukoski (oik.) ohjaa Heikki Nousiaista ja Tommi Korpelaa Kulhon saaressa.
TS/Jane Iltanen
Dome Karukoski (oik.) ohjaa Heikki Nousiaista ja Tommi Korpelaa Kulhon saaressa.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.