Nanci Griffithin lauluissa on toivon kipinöitä

TS/Mauri Ratilainen<br />Nanci Griffith, 53, muistuttaa sekä äänenkäytöltään että esiintymistyyliltään toista countryn arvostettua laulajatarta, Emmylou Harrisia.
TS/Mauri Ratilainen
Nanci Griffith, 53, muistuttaa sekä äänenkäytöltään että esiintymistyyliltään toista countryn arvostettua laulajatarta, Emmylou Harrisia.

JARMO WALLENIUS

Nanci Griffith on tilan ja tunteen laulajatar. Huomenna perjantaina 54 vuotta täyttävä teksasilainen tarinankertoja laulaa joista, järvistä ja lupiinipelloista. Hän käyttää maantieteellisiä metaforia osoittaessaan laulujensa henkilöhahmojen paikan elämän muutosvirroissa.

Countryn ja folkin trubaduuri kuvaa teoksissaan tavallisia ihmisiä, jotka usein elävät yksin murtuneiden unelmiensa keskellä. Ihmisillä on kuitenkin hänen säkeissään lähes aina toivoa.

- Lauluillani on usein kirjallinen lähtökohta, sillä nautin suunnattomasti kirjojen lukemisesta. Larry McMurty , Carson McCullers , Eudora Welty ja Truman Capote ovat suosikkejani. Usein mainitsen albumieni yhteydessäkin kirjailijan, jonka teksti minua on kulloisenakin ajankohtana inspiroinut, kertoo Nanci Griffith.

Tiistai-iltana teksasilaisen country-artistin ja hänen pitkäaikaisen Blue Moon Orchestra -taustakvartettinsa Euroopan kiertueen vankkurit lähtivät vierimään Helsingin Savoy-teatterin lavalta. Griffith esiintyi Suomessa nyt ensi kertaa.

Kaikki klassikot

Puolentoista tunnin ohjelmisto Savoyssa sisälsi Grammy-palkinnonkin countryllaan voittaneen laulaja-lauluntekijän sävellyksiä koko 30-vuotisen uran varrelta.

Mukaan mahtuivat tutut Listen to Radio , GulfCoast Highway , Love at the Five and Dime ja Tom WaitsinGrapefruit Moon . Lopuksi ryhmä tunnusti Teksasin väriä virittämällä ilmoille vauhdikkaan version Buddy HollynWell Alright -rock-klassikosta. Blue Moon Orchestran kärkenä oli kosketinsoittaja, säveltäjä James Hooker .

- En piittaa siitä luokitellaanko minut folk-, folkabilly- country- tai laulaja-lauluntekijä -artistiksi, sillä olen löytänyt jo kauan sitten oman tyylini tehdä ja esittää lauluja, Griffith sanoo.

Hän on viime huhtikuussa 60 vuotta täyttäneen Emmylou Harrisin kaltainen, modernin puoliakustisen countryn edustaja. Griffithia arvostavat ja hänen musiikkiaan esittävät Emmylou Harrisin lisäksi muiden muassa Bob Dylan ja Willie Nelson .

Griffith itse ei ole kovin tunnettu rockin kuuntelijoiden keskuudessa, sillä hän ei ole koskaan työstänyt avoimesti country rockia, vaikka lajin muusikkokuntaa onkin kuultu albumeilla ja keikoilla.

- Minusta country- ja folk-musiikki ovat nyt molemmat otollisessa vaiheessa. Jatkuvaa ympyräliikettä tekevä musiikkikulttuuri on näiden tyylien osalta palaamassa nykyistä akustisempiin asetelmiin.

Brittiläinen huumorintaju

Teksasilaistähti viettää pääosan ajastaan Nashvillen ulkopuolelta hankkimallaan maatilalla, mutta osan vuodesta hän asuu myös Dublinissa. Jopa hänen huumorintajunsa tuntuu olevan lähempänä brittiläistä ja irlantilaista pilailua kuin teksasilaista leikinlaskua.

Griffith on jo yli 20 vuotta nauttinut Brittein saarilla ja Irlannissa suurempaa suosiota kuin Yhdysvalloissa konsanaan. Brittein saarilla perinteinen  1960-luvun folk-rock on tehnyt paluun acid folkin nimellä ja Vashti Bunyanin kaltaiset veteraanit on löydetty uudelleen.

- Koska pidän myös klassisesta musiikista, käyn aika ajoin esiintymässä Englannissa sinfoniaorkestereiden kanssa. Vuonna 1999 levyttämäni The Dust Bowl Symphony -albumi on osoitus sellaisesta yhteistyöstä. Viime maaliskuussa taas äänitin ja soitin BBC:n sinfonikkojen kanssa radiokonsertin.

Vaikka Nanci Griffithilla on takanaan jo 20 albumin levytysura ja satoja sävellyksiä, hän tunnustaa, ettei uusia lauluja synny enää samaan tahtiin kuin 25 vuotta sitten, jolloin hän saattoi parhaimmillaan äänittää kaksikin levyä samana vuonna.

- Nykyisin olen niin vihainen, ettei laulujen teko onnistu entiseen malliin. Minua harmittaa kotimaani harjoittama sotaisa ulkopolitiikka. Se ei ole oikeilla raiteilla. Tämäniltaisessa konsertissa kuultiinkin kolme sävellystä asian tiimoilta tekemältäni Hearts In Mind -teokselta.

Osasyy työtahdin tasaantumiseen on ollut myös Nanci Griffithin toipumisella. Hänellä todettiin rintasyöpä vuonna 1996 ja kilpirauhassyöpä kahta vuotta myöhemmin. Molemmista Nanci Griffith kertoo selvinneensä voittajana.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.