Kadonneeksi luultu Miehen
vankina palaa valkokankaalle

TS/<br />Mailis Marne näyttelee elokuvan Katariinaa, joka ei saa mennä naimisiin haluamansa miehen kanssa.
TS/
Mailis Marne näyttelee elokuvan Katariinaa, joka ei saa mennä naimisiin haluamansa miehen kanssa.

KAISA KUJANPÄÄ

Elokuvamies Matti Piuhola oli paikalla, kun Aarne ja Eino Kivimäen 1940-luvulla kuvattu Miehen vankina löytyi syyskuussa 1999 Soihtu-filmin varastosta.

- Komeron lähellä tuntui tuoksu, josta arvasin, että siellä nitraattielokuvat pilaantuvat, Piuhola muistelee hetkeä, jolloin peltisissä laatikoissa olleet filmirullat löytyvät.

Siihen asti elokuva oli ollut pitkään kadoksissa.

- Tuntui kuin olisi kivan aarteen löytänyt. Vahinko, että 35 millimetrin kopio oli nitraattifilmiä, joka tuhoutuu helposti. Jos samasta paikasta olisi löytynyt myös 16 millimetrin asetaattifilmille tehty kopio, se olisi säilynyt aivan toisin kuin tämä.

Suomen elokuva-arkistoon lahjoitettu, huonossa kunnossa ollut elokuva on saatu restauroitua esityskuntoon ja se esitetään Suomalaisen elokuvan festivaalin avajaiselokuvana ensi viikon torstaina.

Näytöksessä esitetään samasta kätköstä löytyneet veljesten 1940-luvulla Turussa kuvaamat lyhytelokuvat Urheilupuiston kaunoluistelijoista ja toukokuussa 1941 järjestetystä kennelnäyttelystä.

Lisäksi näytetään elokuva-arkiston tutkijan Lauri Tykkyläisen tekemä filmi kadonneen turkulaiselokuvan käänteistä.

Kuvaukset sota-aikana

Aarne (1911-1988) ja Eino (1916-1986) Kivimäki aloittivat elokuvanteon vuonna 1940 tunnin mittaisella Kulkurin holhokki -farssilla.

  Seuraavana vuonna he perustivat Valo-Filmin ja päättivät tehdä elokuvan Laura Sointeen romaanin pohjalta. Aarne Kivimäki käsikirjoitti ja ohjasi elokuvan salanimellä Olavi Kallas.

Musiikin elokuvaan sävelsi Turun Seurahuoneen vakiomuusikko Klaus Salmi salanimellä Klaus Kurki ja se julkaistiin Sointu-levymerkillä.

Miehen vankina sai ensi-iltansa Turussa Kinolan valkokankaalla 18. huhtikuuta 1943. Se lytättiin täysin, eikä se koskaan tullut ensi-iltaan Helsingissä. Elokuvaa syytettiin huonosta teknisestä laadusta ja amatöörinäyttelijöiden suorituksista.

Matti Piuhola muistuttaa, että amatöörejä oli näyttelijäkööristä vain muutama. Taiteilijanimellä Mailis Marne elokuvassa esiintynyt Mailis Laaksonen päätyi pääosaan muualta, mutta muut näyttelijät kuten miespääosan esittäjä Markku Vikla löytyivät Turun teattereista.

- Kun elokuvaa katsoo, kannattaa muistaa, että sitä kuvattiin niukalla budjetilla ja sota-aikana, jolloin kaikesta oli pulaa, Piuhola huomauttaa.

Hän näki filmin jo uutena, sillä Soihtu-filmi vuokrasi sitä ympäri Suomen 1940-luvun lopulle saakka.

- Näin sen ollessani Laihialla elokuvateatterissa koneharjoittelijana. Maaseudulla yleisö piti elokuvasta ja se meni uusintana monissa teattereissa, hän muistelee.

Ura päättyi huiputtajiin

Veljekset aikoinaan tavannut Piuhola on kuullut elokuvan tekoon liittyneitä tarinoita. Sen maaseutukuvaukset tehtiin Sauvossa ja silloisessa Karunan kunnassa. Dramatiikkaa kuvauksissa riitti esimerkiksi kohtauksessa, jossa Alpo Parman roolihahmo Kristian nukahtaa rattiin ja auto suistuu alas jyrkänteeltä.

- Kun Parma näytteli nukkuvaa, Aarne huolehti auton ajamisesta. Hänen jalkansa jäi jumiin polkimiin ja hän oli ehtinyt hypätä ulos viime tingassa. Käytössä ollut 1920-luvun pieni kuorma-auto jäi rantaveteen, josta se hinattiin myöhemmin ylös ja korjattiin.

Miehen vankina -elokuvan huono menestys lopetti veljesten uran Valo-Filmissä. Sen johtajaksi tuli teatterinjohtaja Toivo Hämeranta , joka teki yhtiössä kaksi elokuvaa Minä jätän sinut (1944) ja Pajasta palatsiin (1946).

Kivimäet jatkoivat komedialla Kaksi kivaa kaveria (1944) ja heidän viimeiseksi filmikseen jäi Huijareiden huvittavat huiputtajat (1945), jonka kunnostettu esityskopio sai uuden ensi-iltansa Suomalaisen elokuvan festivaalilla vuonna 1996.

Klassista melodraamaa

Matti Piuhola uskoo, että arvostuksen puute sai veljekset lopettamaan elokuvanteon.

-  Heitä lyötiin kuin vierasta sikaa ja he alkoivat itsekin uskoa, etteivät heidän elokuvansa olleet mistään kotoisin.

Hänen mielestään Miehen vankina on veljesten elokuvien parhaimmistoa.

- Toki ohjauksessa oli puutteita, esimerkiksi ravintolakohtauksessa näkee, ettei yleisöä ole ohjattu ja kaikki vaan istuvat ja tuijottavat. Elokuvissa on kuitenkin paljon hyvää, ne ovat arvokkaita historiallisia dokumentteja Turusta ja maaseudulta maisemista, joita ei enää ole olemassakaan.

Amatöörituotannoissa käytettiin enemmän autenttisia kuvauspaikkoja kuin ajan ammattilaisten elokuvissa, jotka tehtiin studioissa.

Turussa 1940-luvulla valmistuneet viisi pitkää elokuvaa ovat poikkeuksellisia myös siksi, että siihen aikaan elokuvia tehtiin lähinnä pääkaupungissa.

Elokuvasta tehdyn uuden esityskopion katsonut festivaalijohtaja Matti Salakka arvioi, että Miehen vankina pärjää hyvin ajan keskivertoelokuvien joukossa ja amatöörien sarjassa hyvinkin.

- Se on Kivimäen töistä elokuvallisin. Se on aika koherentti, vaikka kohtauksia puuttuu tai ne eivät ole oikeassa järjestyksessä.

- Se on hyvin klassinen melodraama onnettomuuksineen ja kilpakosijoineen, hän kuvailee.

Miehen vankina esitetään Turussa 12-15. huhtikuuta järjestettävän Suomalaisen elokuvan festivaalin avajaiselokuvana torstaina 12.4. kello 16.30 Kino Thaliassa (Hansa-kortteli). Koska kopion laadussa on puutteita, esitykseen on vapaa pääsy. • Suomen elokuva-arkiston tutkija Juha Seitajärvi kerää esityksen yhteydessä elokuvaan ja sen näyttelijöihin liittyviä tietoja ja tarinoita. Muut yhteystiedot juha.seitajarvi@sea.fi, puh. 09-615 40217, tai Suomen elokuva-arkisto/ PL 177/ 00151 Helsinki.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.