Armas Hutri elää luopumisen aikaa

TS/Päivi Palm<br />Armas Hutri teki Pyynpivosta sekä kodin että näyttelytilan omille teoksilleen.
TS/Päivi Palm
Armas Hutri teki Pyynpivosta sekä kodin että näyttelytilan omille teoksilleen.

PÄIVI PALM

Kuvanveistäjä Armas Hutri katselee haikeana sulavalinjaista pientä veistosta. Se kuvaa soreaa vesilintua, joka valmistautuu lähtemään liikkeelle.

Sukeltaja -veistos on tehty vuonna 2005. Se on tuotteliaan kuvanveistäjän viimeisin työ, tehty jo hiukan jäähyväismielialan vallitessa.

- Mieli tekisi vieläkin tehdä jotakin. Kyllä työhön on loppumaton kaipaus, voimat eivät ole vielä lopussa, huokaa Armas Hutri, joka täyttää 10. huhtikuuta 85 vuotta.

Pitkä ura on kuitenkin vääjäämättä kallistumassa loppusuoralle. Luopumisen aikaa eletään Perniön Pyynpivon taiteilijakodissa muutenkin.

Armas Hutri muutti pääkaupunkiseudulta Perniöön vuonna 1992. Hän kierteli seudulla elämänkumppaninsa Ritva Bräysyn kanssa etsimässä mummonmökkiä.

Loppujen lopuksi kuvanveistäjä osti vanhan talonpoikaistalon, joka ristittiin Pyynpivoksi. Isäntä remontoi ison rakennuksen alusta loppuun asti omin käsin. Urakka oli valtava, sillä Hutri oli tuolloin jo yli 70-vuotias.

- Eipä taiteilijalla olisi ollut varaakaan teettää työtä muilla ihmisillä, hymähtää Hutri.

Hän on mies, jota ei liiemmin ole apurahoilla siunattu. Valtio myönsi sentään 1970-luvun alkupuolella kolmivuotisen taiteilija-apurahan. Siinä kaikki.

- Mutta en ole apurahoja liiemmin hakenutkaan, taiteilija sanoo.

Hän repi aikanaan elantoaan myös ulkomailta, Virosta, Norjasta ja rapakon takaa Kanadasta ja Yhdysvalloista. Mies kiersi itse maailmaa, järjesti näyttelyitä ja markkinoi taidettaan.

Vielä pääsee Pyynpivoon

Pyynpivo on upeassa kunnossa. Se on koti, mutta myös valoisa näyttelytila. Armas Hutri ja Ritva Bräysy ovat järjestäneet Pyynpivossa lähes kymmenen vuotta monipuolisia kesänäyttelyitä.

Nyt niiden aika on päättynyt. Mutta aivan täysin ei taiteilijakoti sulkeudu vierailta. Huhtikuussa ovet ovat jonkin aikaa avoinna, jotta kävijät pääsevät tutustumaan Armas Hutrin töihin. Senkin jälkeen ovet avautuvat sopimuksen mukaan.

Armas Hutri on Karjalasta, Jääsken poikia. Hän oli mukana sodassa, joka murskasi nuoren miehen unelmat. Puusepän ammattitaito oli hankittu ja mieli paloi teknisiin opintoihin, insinöörin uralle. Sodassa saatu aivovamma muutti kuitenkin koko elämän suunnan.

Sotainvalidia kuntouttanut professori Niilo Mäki patisti menemään Ateneumiin ja niinpä Armas totteli. Hän pääsi opiskelemaan ja valmistui vuonna 1952.

Päätyönään Hutri pitää Vaalijalan kirkon alttaritaulua Pieksämäellä. Silloiseen vajaamielislaitokseen tilattiin alun perin kärsimysaiheinen taideteos.

- Vietin jonkin aikaa tutustumassa Vaalijalan elämänmenoon ja vakuutuin siitä, että kärsimysaihe ei taloon sovi lainkaan. Halusin jotain toiveikasta ja valoisaa, sanoo Hutri.

Niin syntyi suurikokoinen työ Sallikaa lasten tulla minun tyköni .

Valo ja varjo kiehtovat aina

Armas Hutri on aina innoittunut luonnosta, erityisesti eläinaiheet ovat lähellä sydäntä.

- Olen aina ollut sitkeä tekijä eikä taide laiskan ihmisen työtä olekaan. Erityisesti minua on kiehtonut valon ja varjon vaihtelu, niistä syntyy veistosten rytmi, taiteilija sanoo.

Hän kertoo myös muutaman kerran nähneensä keskeneräisen teoksen selkeästi silmiensä edessä valmiina. Näyt olivat niin selviä, että niiden mukaan työ oli helppo viedä loppuun asti.

Armas Hutri täyttää 85 vuotta 10. huhtikuuta, jolloin juhlavastaanotto on Pyynpivossa klo 12-14. 11.-22. huhtikuuta Pyynpivon ovet ovat avoinna yleisölle klo 13-18. 16.4. Pyynpivo on suljettu.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.