Mikael Agricolalle nimikkokappeli Tuomiokirkkoon

IRMELI HAAPANEN

Tunnelma Mikael Agricolan juhlavuoden tiimoilta tiivistyy. Toisena pääsiäispäivänä, Agricolan päivänä, 9. huhtikuuta vietetään Turussa juhlavuoden valtakunnallista pääjuhlaa, jonka yhteydessä Turun tuomiokirkossa oleva Pyhän Ristin kuori nimetään Mikael Agricolan kappeliksi.

Mikael Agricolan kappeliksi nimetään tuomiorovasti Rauno Heikolan mukaan eräs Tuomiokirkon vahimmista osista.

- Pyhän Ristin kuori on peräisin 1300-luvulta, ja se on viime ajat ollut lastenkappelina. Se tehtävä kappelilla säilyy, mutta se tulee myös palvelemaan jumalanpalveluskäyttöä uudella tavalla, sillä kappeliin tulee nyt myös alttari, joka nimetään Mikael Agricolan alttariksi, Heikola kertoo.

Nimeämisellä halutaan Heikolan mukaan kunnioittaa Turun merkittävimmän piispan ja kulttuurivaikuttajan muistoa sekä hänen elämäntyötään Suomen uskonpuhdistajana.

"Hienostunut ja kodikas kansanjuhla"

Mikael Agricolan kappeli otetaan käyttöön Tuomiokirkossa pidettävän juhlajumalanpalveluksen yhteydessä, joka toteutetaan Agricolan aikaisen messun eli Herran Ehtoollisen (1549) mukaisesti. Messussa käytetään Agricolan aikaista suomen kieltä. Messun ytimessä on kansankielinen evankelinen saarna, jonka pitää arkkipiispa Jukka Paarma .

Juhlavuoden valtakunnallinen pääjuhla järjestetään Turun konserttitalossa samana päivänä. Juhlaan osallistuu Agricola-juhlavuoden suojelija, presidentti Tarja Halonen puolisoineen.

- Tavoitteena on pitää hienostunut ja kodikas kansanjuhla, joka tarjoaa tiedollisia elämyksiä ja herättelee tunteita, juhlavuoden pääsihteeri Ossi Tuusvuori kuvailee.

Puheita juhlassa pitävät Agricola-asiantuntijat professori Kaisa Häkkinen ja professori Simo Heininen sekä valtioneuvos Riitta Uosukainen .

Muilta osin juhla etenee näytelmällisten kohtausten jatkumona, jotka perustuvat Agricolan elämänvaiheisiin. Näytelmässä nähdään muun muassa kolme eri-ikäistä Mikaelia, joita näyttelevät Niilo Rantala , Jani Nikulainen ja Kari Hiltunen .

Pääjuhlan yhteydessä julkistetaan myös professori Kaisa Häkkisen ja dosentti Terttu LempiäisenAgricolan yrtit -kirja.

Juhlavuoden valtuuskuntaa johtava Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen muistuttaa, että Agricolan juhlavuoden tavoitteena on painottaa tämän päivän suomalaista kulttuuria, kirjallisuutta sekä yhteiskunnallista ja kirkollista elämää.

- Tässä kaikessa näkyy Agricolan perintö, Virtanen sanoo.

Perinnön vaalijaksi on Turkuun perustettu myös Mikael Agricolan seura.

Tuusvuori korostaa, että Agricolan perintö halutaan tuoda esiin siten, että se koskettaa kaikkia.

- Opetusministeriön juhlavuoden saatesanoissa kehotettiin tekemään Agricolasta brändi. Tähän liittyen on avattu Agricola-tuotteiden verkkokauppa, jossa myydään oma kieli, oma mieli -teemasta johdettuja paitoja, lippiksiä ja kasseja. Tarjolla on myös muun muassa Agricola-leivoksia, Agricola-yrttisilakkaa ja Agricola-viiniä, Tuusvuori luettelee.

Agricolan juhlavuosi huipentuu Agricolan kuolinpäivään mutta ei pääty siihen. Seuraavana päivänä juhlitaan Agricolan synnyinpitäjässä Pernajassa, ja valtakunnallinen juhlaseminaari järjestetään Helsingissä Kansallisarkistossa 13. huhtikuuta.