Madetojan kadonnut kantaatti soi
Yliopistoseuran 90-vuotisjuhlassa

TS/Jonny Holmén<br />Kapellimestari Markus Yli-Jokipii (vas.) kertoo, että Leevi Madetojan kantaatti on esitetty ehkä vain kaksi kertaa. Turun Yliopistoseuran Riitta Pyykkö, Kristina Kunttu ja Janne Salminen ovat tyytyväisiä, että vuonna 1920 sävelletty teos saadaan esitykseen marraskuussa.
TS/Jonny Holmén
Kapellimestari Markus Yli-Jokipii (vas.) kertoo, että Leevi Madetojan kantaatti on esitetty ehkä vain kaksi kertaa. Turun Yliopistoseuran Riitta Pyykkö, Kristina Kunttu ja Janne Salminen ovat tyytyväisiä, että vuonna 1920 sävelletty teos saadaan esitykseen marraskuussa.

RIITTA MONTO

Turun Suomalaisen Yliopistoseuran 90-vuotistaival huipentuu marraskuussa juhlaan, jossa kuullaan Leevi Madetojan vuosikymmenet kateissa ollut kantaatti Elämän päivät . Madetoja sävelsi teoksen Yliopistoseuran tilauksesta V.A. Koskenniemen tekstiin vuonna 1920. Orkesterille, kuorolle ja sopraanolle sävelletty kuusiosainen teos on kapellimestari Markus Yli-Jokipiin mukaan kantaatiksi hyvin mittava ja sinfoninen.

- Teos esitettiin Turun yliopiston perustamisjuhlassa 18.5.1920 Helsingissä. Siitä ei ole tietoa, onko teosta esitetty muutoin. Partituuri on pitkään ollut kadoksissa. Se on hyvin madetojamainen, samaa luokkaa kuin säveltäjän sinfoniat, Yli-Jokipii luonnehtii.

Kantaatin esittävät vuonna 2004 perustetusta Kampuksen kamariorkesterista sinfoniaorkesterin mittaan kasvatettava uusi Turun yliopiston piiristä syntyvä orkesteri, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuoro ja sopraano Kaisa Ranta .

Markus Yli-Jokipii lupaa, että Yliopistoseuran vuosijuhlan jälkeen turkulaisyleisö pääsee kuulemaan kantaatin Turun konserttitalossa.

  Turun Yliopistoseura perustettiin 1917 järjestämään varojen keräystä, jotta Turkuun saataisiin suomalainen yliopisto. Kolme vuotta myöhemmin yliopisto perustettiin.

Yliopistoseuran puheenjohtaja Kristina Kunttu muistuttaa seuran kunniakkaasta historiasta ja onnistumisesta, sillä yliopistosta kilpaili Turun ohella moni muukin kaupunki.

- Yliopiston tulo Turkuun ei ollut ollenkaan itsestään selvää. Sadat vapaaehtoiset kiersivät rahankeruussa aivan ympäri maata, talosta taloon. Kaikenlaiset ihmiset maanviljelijöistä taiteilijoihin lahjoittivat rahaa keräykseen. Lahjoittajia kertyi 22 040, joten yliopiston päärakennuksen seinän teksti Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle pitää todella paikkansa. Tämä oli koko kansan hanke, Kunttu korostaa.

Tänään Yliopistoseura hoitaa yhteiskuntasuhteita ja tukee erityisesti tutkimustyötä jakamalla esimerkiksi tänä vuonna apurahoina 43 000 euroa nimenomaan nuorille tutkijoille.

Juhlavuoden kunniaksi järjestetään luentosarja, jonka teemana on Turku 90 vuotta sitten.

Seura kokoaa yhteen yliopiston henkilökuntaa, entisiä opiskelijoita ja yliopiston tukijoita, mutta liittymiseen ei tarvita loppututkintoa tai ammatillista kytkentää yliopistoon. Jäseniä on 1 500.

Seuran varapuheenjohtaja Riitta Pyykkö vakuuttaa, että työsarkaa seuralla riittää, vaikka alkuvuosien tapaan seuraa ei enää tarvita yliopiston taloudesta ja hallinnosta huolehtimiseen.

- Olisi voinut kuvitella, että seuran olisi voinut jo lopettaa, mutta sen toiminnalle on ollut tarvetta. Muillakin yliopistoilla on vastaavia, mutta tuskin kellään yhtä komeaa historiaa kansalaiskeräyksineen, Pyykkö toteaa.