Eläköön pessimismi!

Lehtikuva<br />Portugalilainen Nobel-kirjailija Jose Saramago on Suomessa viikon mittaisella vierailulla. Cembalisti Elina Mustonen kutsui Saramagon katsomaan kamarimusiikkiteosta Laulusta lintu tunnetaan, joka perustuu romaaniin Baltasar ja Blimunda.
Lehtikuva
Portugalilainen Nobel-kirjailija Jose Saramago on Suomessa viikon mittaisella vierailulla. Cembalisti Elina Mustonen kutsui Saramagon katsomaan kamarimusiikkiteosta Laulusta lintu tunnetaan, joka perustuu romaaniin Baltasar ja Blimunda.

Helsinki (STT)

"Jos pystyt katsomaan, näe. Jos pystyt näkemään, huomaa", kuuluu motto José Saramagon romaanissa Kertomus sokeudesta .

Portugalilainen Nobel-kirjailija on teoksissaan tarkkaillut maailmaa tiukasti ja ollut elämässään muutenkin yhteiskunnallisesti aktiivinen. Tänä vuonna 85 vuotta täyttävä Saramago haluaa edelleen nähdä - ja ennen kaikkea huomata.

- Demokratia on kuin suljettu rakennus, jossa ei ole sisällä mitään, mitä julkisivu lupaa, kirjailija menee suoraan asian ytimeen.

- Kansa voi vaaleissa äänestämällä vaihtaa hallitusta, mutta mikään ei muutu. Valta on monikansallisilla yrityksillä ja finanssijärjestöillä eli kansainvälisellä pääomalla. Kapitalismi on talousjärjestelmä, demokratia poliittinen, siksi ne eivät kohtaa.

Saramagon ensi syksynä suomeksi ilmestyvä romaani Kertomus näkevistä (Tammi) ampuu täyslaidallisen politiikkaa ja demokratiaa kohti. Tarina alkaa nimenomaan vaaleista, joissa valtaosa äänestyslipuista on hallituksen järkytykseksi tyhjiä. Uusintavaaleissa tyhjien äänten osuus vain lisääntyy.

Romaanin tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin, jossa ihmiset aikaisemmin sokeutuivat. Teos on siis eräänlainen sisarromaani vuonna 1995 ilmestyneelle Kertomus sokeudesta -romaanille.

- Todellisessa demokratiassa köyhät ihmiset olisivat enemmistönä päättäjissä. Missä on sellainen valtio? kysyy edelleen kommunistiksi itseään luonnehtiva kirjailija.

Olemattoman orja

Kaikkein pahin turhuus José Saramagon mielestä ihmiselämässä on kuitenkin jumala.

- Jumalat ovat ihmisen omaa keksintöä. Ja niiden vallan alle hän on sitten itse itsensä alistanut, olemattoman orjaksi.

- Mitkään uskontokunnat eivät ole lähentäneet ihmisiä toisiinsa. Päinvastoin ihmiset tappavat ja kiduttavat tieten tahtoen - jopa tieteellisin menetelmin - toisia ihmisiä, usein jumalien nimissä. Silloin he samalla tekevät jumalistakin tappajia.

Saramagon mielestä tällaisessa maailmassa ei ole mitään aihetta optimismiin. Vaikka ihminen pystyy myös hyvään: kirjoittamaan hienoja kirjoja, tekemään hienoa taidetta, säveltämään hienoa musiikkia.

- Voidaan miettiä, mitä on optimismi, mitä pessimismi. Optimisti on tyytyväinen vallitsevaan olotilaan. Pessimisti haluaa parempaa maailmaa, hänellä on järkeä haluta muuttaa sitä. Eläköön siis pessimismi!

- Mutta kaiken kaikkiaan kannattaa painaa mieleensä erään fyysikon lausahdus: Hiili on kevyt ja hajuton alkuaine. Riittävän ajan kuluttua se muuttuu ihmiseksi.

Musiikki houkuttaa maailmalle

Vuonna 1998 Nobelin palkinnon saaneen Saramagon ei ole enää pitkään pitkään aikaan ollut pakko kiertää maailmaa teoksiaan markkinoimassa. Edelleen ahkerasti kirjoittavan kirjailijan voi saada liikkeelle kotoaan Lanzarotelta esimerkiksi musiikki.

Suomeen hän tuli katsomaan rakastamansa säveltäjän Domenico Scarlattin (1685-1757) musiikkiin tehtyä poikkitaiteellista esitystä, jonka teksti perustuu Saramagon romaaniin Baltasar ja Blimunda . Scarlatti on yksi kirjan henkilöhahmoista. Saman romaanin pohjalta on tehty myös Milanossa esitetty oopperateos.

Lauluistaan lintu tunnetaan -teoksen cembalisti Elina Mustonen lähetti esityksestä kirjeen Saramagolle, ja tämä innostui siitä kovasti. Niin paljon, että päätti lähteä ensivierailulle pohjoiseen Helsingin kaupunkiin, kun Mustonen ja teoksen ohjaaja Lisbeth Landefort sekä Tammi kutsuivat hänet esitystä katsomaan.