Kulttuuri

Fontaine vie kävelylle aavepuutarhaan

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Anita Fontainen teoksen kuvat ja ääni välittyvät gps-tekniikan avulla Aurajoen varressa kulkevien ihmisten kämmentietokoneille.
TS/Ari-Matti Ruuska
Anita Fontainen teoksen kuvat ja ääni välittyvät gps-tekniikan avulla Aurajoen varressa kulkevien ihmisten kämmentietokoneille.

KAISA KUJANPÄÄ

Korkeiden muurien taakse piiloutunut Rettigin palatsi ja puutarha kiehtoivat ohikulkijoiden mielikuvitusta vuosikymmenien ajan. Nyt historia ottaa uuden muodon teoksessa, jota digitaiteilija Anita Fontaine viimeistelee loppuviikosta aukeavaa Digitally yours

-näyttelyä varten.

Taiteilijan Ghostgarden (Aavepuutarha) johdattaa näyttelyvieraat ulos museosta, sillä se koetaan jokivarressa Auransillan ja Tuomiokirkkosillan välillä kävellen.

Gps-teknologiaa hyväkseen käyttävän teoksen kuvien ja äänen vastaanottamiseen tarvitaan kämmentietokone, jonka saa panttia vastaan lainaan Aboa Vetus & Ars Novasta. Jokiranta on jaettu kymmeneen alueeseen, joihin satelliitti lähettää teoksen kymmentä osaa.

Kuulokkeet päässä ja kuvaruutu nenän alla kulkevan pitää ainoastaan varoa, ettei uppoudu taiteeseen liikaa.

- Toteutin vähän vastaavan, ekologiaa ja eläimiä käsitelleen pelityyppisen teoksen Kanadassa Kalliovuorilla sijaitsevaan kansallispuistoon. Siellä oli vaarana, että ihmiset olisivat keskittyessään pudonneet jyrkänteeltä, Anita Fontaine kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tekniikka vapauttaa katsojan seinien sisältä. Hänelle jää tutkimisen ja kokemisen vapaus.

- Haluan, että taiteeni nähdään juuri tässä kontekstissa. Katsoja on puoliksi sisällä teoksessani ja puoliksi todellisuudessa.

Rakastunut merimies

Turvallisuussyistä Ghostgarden välittyy enemmän äänen kuin kuvien kautta. Australiasta kotoisin olevan ja nyt Yhdysvalloissa Bostonissa asuvan Fontainen teoksen kielenä on englanti.

Ruudulla näkyvä animoitu kuvamontaasi on jaettu sopivan silmäilyvälin pituisiin, noin kymmenen sekunnin luuppeihin.

Aavepuutarha-kierros kestää kaiken kaikkiaan noin vartin.

- Turun historiassa minua kiinnostivat etenkin sen palot, arkkitehtuuri ja ihmisten kertomat tarinat, taiteilija sanoo.

Hänen teoksensa on kuitenkin sadunomainen.

- Sen ei ole tarkoitus vastata todellista historiaa, vaan tulkita sitä vapaasti. Halusin kehittää Turulle vaihtoehtoisen ja surrealistisen historian. Olen käyttänyt mielikuvituksen vapautta miettiessäni, mitä palatsin muurin takana olisi voinut olla.

Ghostgardenin maailma kietoutuu veden ympärille.

- Se on kahden 1900-luvulla eläneen ihmisen rakkaustarina. Siinä on merimies, jonka pitää hakea ihastukselleen, puutarhan tytölle mereltä lahjoja, kuten mustekaloja tai merihevosia, Fontaine hahmottelee.

Salaperäisyyttä ympäristöön

Viikko sitten Suomeen saapunut Anita Fontaine on työstänyt teostaan Titanikin Sumu-residenssissä apunaan teknisestä puolesta vastaava Mike Pelletier . Työpari toteuttaa parin kuukauden päästä Australiaan vastaavan, mutta sikäläiseen paikallishistoriaan nivotun puutarhan.

Valokuvaajana aloittanut Fontaine siirtyi aluksi videopelien suunnittelijaksi ja alkoi sen jälkeen käyttää pelien oppeja omassa taiteessaan valokuvien ja videoiden lisänä.

Häntä kiehtoo mahdollisuus käyttää tekniikkaa luovasti ja yhdistää siihen taiteellista sisältöä.

Fontaine toivoo, että salaperäisen ja sadunomaisen tuominen tuttuun ympäristöön herättää sen uudella tavalla eloon.

- Kun ihmiset kävelevät myöhemmin tämän paikan ohi, ehkä he muistelevat asioita, joita teoksessa kerrottiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
TS/Anita Fontaine<br />Ajatus katseilta suojatusta puutarhasta kiehtoi Anita Fontainea niin, että siitä syntyi Ghostgarden. Kuva on osa teoksesta.
TS/Anita Fontaine
Ajatus katseilta suojatusta puutarhasta kiehtoi Anita Fontainea niin, että siitä syntyi Ghostgarden. Kuva on osa teoksesta.