Jenny Robson löysi sävellykset Costa Rican sademetsässä

TS/Satu Haavisto<br />Jenny Robsonilla musiikki on veren perintöä. Hänen isänsä toimii edelleen Tasavallan Presidentti -yhtyeen laulusolistina.
TS/Satu Haavisto
Jenny Robsonilla musiikki on veren perintöä. Hänen isänsä toimii edelleen Tasavallan Presidentti -yhtyeen laulusolistina.

JARMO WALLENIUS

Aina aika ajoin on mentävä kauas, jotta näkisi tarkasti sen, mitä on ja oli lähellä.

Jazzlaulajatar Jenny Robson vietti vuonna 2005 kaksi kuukautta Ciudad Colonissa, Costa Ricassa sijaitsevassa taiteilijaresidenssissä ja kirjoitti siellä sähköpianon kera albumillisen verran musiikkia. Hänen kohdallaan vieraassa kulttuurissa sijainnut mökki, oma rauha ja sademetsän lumous toimivat positiivisina inspiraation ja luovan työn katalysaattoreina. Päinvastoinkin olisi voinut käydä.

- Olin hieman aikaisemmin vieraillut Suomen taitelijaseuran ateljeesäätiön rahoittamassa vierasateljeessa Pariisin Citessa, mutta halusin lähteä johonkin kaukaisempaan paikkaan. Sademetsät kiehtoivat, ja Costa Ricassa niitä on. Sikäläinen luonto lumosi minut niin tyystin, että musiikkia ja tekstejä alkoi syntyä enemmän aidosta "luontodokumentista" kuin henkilökohtaisesta elämästä, tilittää Jenny Robson.

Jazzlaulajatar on parhaillaan Suomen Jazzliiton kiertueella, jossa hän on esittänyt matkalla syntyneistä sävellyksistä valmistuneen, jazzikkaasti svengaavan ja latinalaisittain tunnelmallisen Butterfly Life -albumin materiaalia. Turnee päättyy tänään Turku Jazz -festivaalin konserttiin.

Taustalla nimekäs kokoonpano

Jenny Robson Acoustic Band koostuu maamme eturivin muusikoista: Pianistina on vuoden 2006 parhaan kotimaisen jazzlevyn, The Onionin , tehneen trion vetäjä, Riikka Paakki . Saksofoneja ja huilua soittaa Manuel Dunkel . Kitaristina on Teemu Viinikainen , ja rytmiryhmän muodostavat basisti VilleHerrala ja rumpali Jussi Lehtonen . Yhtye on ollut yhdessä kaksi vuotta.

Jenny Robsonilla, 31, musiikki on jo veren ja perheen perintöä. Jazz ja fuusiomusiikki kolahtivat Frank Robsonin , Tasavallan Presidentti -yhtyeen laulusolistin tyttäreen kuitenkin vasta lukiossa. Siihen asti hän oli pitänyt itseään pop-musiikin harrastajan. Muutoksen aiheutti Chick Corean Elektric Bandin Eyeof the Beholder -teos (1988). Sitten tulivat Sarah Vaughanin ja Carmen McRaen vokaalitulkinnat. Jälkimmäinen laulajatar on yhä edelleen Jenny Robsonin suosikki jazzlaulajattarien joukossa.

Jenny Robson lauloi itse ensimmäisen kerran levylle lapsille suunnatulla Edward VesalanAfrikan tähdet -albumilla 1989. Hänen oma esikoisteoksena ilmestyi vuonna 2003. Kahden oman kokoonpanon lisäksi Jenny Robson on mukana JimJamMurMur -jazzlauluyhtyeessä ja esiintyy silloin tällöin myös UMO Jazz Orchestran solistina. Hän on myös vuonna 2003 perustetun kotimaisten jazzlaulajattarien "kattojärjestön" Jazzsiskot ry:n perustajajäseniä.

Täällä ehdittiin trendin edelle

Suomessa naisjazzin boomi alkoi nousta jo aikaisemmin ennen kuin muualla maailmassa havahduttiin Norah Jonesiin ja Diana Kralliin tai muihin popin kanssa flirttaileviin uusiin trendikkäisiin artisteihin. Oltiinko meillä selkeästi edellä aikaa jo vuosituhannen vaihteessa?

- Naisten osallistuminen jazzkulttuurin tekemiseen on Suomessa vielä uuttta. Vaikka täällä on aika ajoin ollut yksittäisiä jazzia laulaneita solisteja,niin Suomessa ei ole ollut samanlaista perustaa ja esikuvia kuin Ruotissa, missä Monica Zetterlund jo loi kansainvälisen uran itselleen. Hän toimi länsinaapurissamme esikuvana. Nyt täällä on lähdetty uuden sukupolven myötä jazzlaulannassa nopeasti ja leveänä rintamana liikkeelle. Se näkyy ja kuuluu myös koulutuksessa. Jazzlaulua halutaan opiskella monissa erilaisissa opinahjoissa, ja pyrkijöitä on paljon.

Jenny Robson valmistui itse musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta pääaineenaan jazzlaulu vuonna 2003. Hänestä musiikki on kokonaisvaltaista. Ruoanlaitto ja luonnossa samoileminen toimivat arjen akkujen lataajina.

- Nyt päättyvän kiertueen jälkeen voisi suunnitella jo uuden levynkin tekoa. Ainakin sävellyskättä on alkanut nyt jo kutittamaan. Minun täytyy kuitenkin riuhtaista itseni musiikintekoa varten arkirutiineista pois. Jokin rauhaisa rantamökki kotomaan järven tai meren rannassa tuntuu nyt sopivimmalta mielentilan lokerolta ja ajatusten aukaisijalta.