Kulttuuri

Eddie Murphy sooloilee vastenmielisessä farssissa

TS/Finnkino<br />Norbitilla (Eddie Murphy) on ollut rankka elämä. Hänet on pakotettu naimisiin roskaruoka-ahmatti Rasputian (Eddie Murphy) kanssa.
TS/Finnkino
Norbitilla (Eddie Murphy) on ollut rankka elämä. Hänet on pakotettu naimisiin roskaruoka-ahmatti Rasputian (Eddie Murphy) kanssa.

Norbit. Ohjaaja Brian Robbins. Kinopalatsi 1. K11, 1 h 44 min.

Norbit on käsittämättömän kehno elokuva, jonka infantiili juoni ja luokaton huumori pistävät lähinnä vihaksi. Katsojiaan aliarvioiva komedia laittaa korkeintaan miettimään, miksi Eddie Murphy suoltaa vuodesta toiseen samasta puusta veistettyjä, kurjia halpisfarsseja. Tähdellä kun varmasti riittäisi sekä rahaa että kykyä panostaa parempiinkin tuotantoihin, mutta Norbitin kaltaiset elokuvat kielivät vain henkisestä laiskuudesta.

Murphy tekee varsin hienon roolityön teattereihin jokunen viikko sitten tulleessa Dreamgirls -musikaalissa, mutta ikiomassa Norbit -projektissaan mies menee sumeilematta siitä, missä aita on matalin. Murphylla on ollut tapana jo 1980-luvulta lähtien esittää omissa elokuvissaan useita rooleja, ja tälle iänikuiselle idealle rakentuu myös koomikon uusin pölhökomedia.

Norbitin tuottajana ja käsikirjoittajana toiminut Murphy meuhkaa ärsyttävästi yhden miehen show'ssaan niin tarinan onnettomana nimihenkilönä kuin myös tämän lihavana rumilusvaimona ja kiinalaisena kasvatti-isänä. Sen paremmin kokemattomalla ohjaajalla kuin kellään muullakaan ei näytä riittäneen kanttia tai mahdollisuutta hillitä Murphyn älytöntä egotrippailua, kehottaa miestä miettimään edes hitusen fiksumpia ratkaisuja tarinan henkilöhahmojen ja juonenkäänteiden suhteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Orpokodin portaille hylätty Norbit on aikuisenakin hömelö vähäpoika, joka kärvistelee hirviömäisen vaimonsa tossun alla. Ressukka saa tilaisuuden ryhdistäytyä, kun hänen lapsuusaikojensa ihastus palaa takaisin kotikylään aikeenaan jatkaa toimintaa orpokodissa, josta toisaalla kaunottaren kiero sulhanen ja Norbitin kamalat lankomiehet suunnittelevat tekevänsä syntisen juottolan. Miten lopulta käy, on selvää alusta pitäen.

Alatyylisillä mauttomuuksilla mässäilevän, rasistisen, sovinistisen ja ylipainoisia härskisti pilkkaavan farssin vitsit eivät ole yhtään hauskoja. Pelkälle ilkeilylle perustuva huumori on suorastaan vastenmielistä. Itsetarkoituksellisesta räävittömyydestä ei juuri iloa irtoa, kun komedia on aivan sydämetön ja sen henkilöhahmot kaikki tyynni inhottavia.

PÄIVI VALOTIE