Minna Haution mielestä luonnonkivi on hieno muistomerkki Herman Spöringille

TS/Arto Takala<br />Minna Hautio kannustaa kurkistamaan tarkasti vitriiniin. Tähtikaton alla on suuri luonnonkivi, joka on tuotu kaukaa Herman Spöringin nimikkosaarilta. Muistomerkki kertoo 1700-luvun turkulaisesta tutkimusmatkailijasta.
TS/Arto Takala
Minna Hautio kannustaa kurkistamaan tarkasti vitriiniin. Tähtikaton alla on suuri luonnonkivi, joka on tuotu kaukaa Herman Spöringin nimikkosaarilta. Muistomerkki kertoo 1700-luvun turkulaisesta tutkimusmatkailijasta.

RIITTA MONTO

Museolehtori Minna Hautio oli kahden vaiheilla, valitako Julkiseksi taiteeksi Mikael Agricolan vai Herman Dietrich Spöringin muistomerkki. Agricolaan Hautio uppoutuu parhaillaan, sillä nyt juhlavuonna kootaan kirjakielen isästä näyttelyä Aboa Vetus & Ars Nova

-museoon.

Hautio päätyy kuitenkin Spöringiin, koska 1700-luvun turkulainen suuruus ja hänelle vuonna 1990 pystytetty muistomerkki eivät ole ihan jokaiselle kaupunkilaiselle tuttuja.

- On hyvä, ettei Spöringistä lähdetty tekemään sankarimyyttiä tai näköisveistosta. Muistomerkkiin sopii loistavasti Uuden-Seelannin naapurista Spöringin nimikkosaarelta tuotu luonnonkivi, Minna Hautio toteaa.

Turusta maustesaarille

Turussa syntynyt ja Luostarikorttelissa asunut lääketieteen professori, luonnontieteilijä Herman Dietrich Spöringin poika Herman Spöring nuorempi (n. 1733-1771) opiskeli lääketiedettä Turun akatemiassa ja Uppsalan yliopistossa, mutta päätyi kuitenkin Lontooseen kellosepäksi ja merille.

Ruotsalaisen luonnontieteilijän Daniel Solanderin kautta hän pääsi mukaan James Cookin tutkimusryhmän ensimmäiselle maailmanympäripurjehdukselle 1768- 1771 Endeavour-aluksella.

- Vaikka purjehdukseen lähdettiin tekemään tähtitieteellisiä havaintoja, salaisempi tarkoitus oli löytää arvokkaat maustesaaret, Hautio toteaa lähes satahenkisen retkikunnan matkasta.

Kun alus rantautui Tahitille, sikäläiset asukkaat rikkoivat laivan kvadrantin. Kvadranttia tarvittiin mittaamaan maan ja auringon välistä etäisyyttä. Sillä voitiin mitata kohteiden korkeudet niiden ohittaessa etelämeridiaanin. Laite muistuttaa merenkulkijoiden paikanmääritykseen käyttämiä laitteita oktanttia ja sekstanttia.

Kellosepäntarkka Spöring korjasi kallisarvoisen laitteen, ja kirjuriksi mukaan pestatun miehen arvo nousi kapteeni Cookin silmissä. Cook jopa nimesi Uuden-Seelannin Tolagan lahden suun saaret Spöringin saariksi (Sporing Isles). Saarilta myöhemmin tuotu suuri vaalea luonnonkivi lepää muistomerkkivitriinissä graniittikivipedillä Itäisen Rantakadun varrella.

Kivi ja linnunsulka

Kun painaa nenän kiinni lasiin ja katsoo oikein tarkkaan Rettigin palatsin seinään upotettua muistomerkkiä, voi nähdä myös linnunsulan, karttapiirrokset purjehdusreitistä ja Spöringistä kertovan tekstin tähtitaivaskaton alla.

- Tähdet ovat tärkeitä, niihin luotettiin, kun oltiin tuntemattomilla vesillä. Muistomerkki on mielestäni hieno ajankuva. Jos se olisi laitettu sata vuotta sitten, muistomerkkinä olisi varmaankin näköispatsas, kuten esimerkiksi Agricolasta, vaikkei hänestä ole lainkaan kuvallisia muistiinmerkintöjä, Hautio sanoo.

- Aiemmin olisi tietysti ollut aivan absurdia tehdä abstrakti muistomerkki. Jos haluaa vielä spekuloida Agricolalla, voisin kuvitella, että nyt hänelle tehtäisiin hurjan moderni kirjaimista ja äänistä koostuva muistomerkki, Hautio miettii.

Haution mielestä Spöringin muistomerkki on minimalismista pitäville suomalaisille juuri sopiva.

- Tehty tälle henkilölle tärkeistä elementeistä, ei esimerkiksi jonain pronssireliefinä. Vaikka muistomerkki on näin keskeisellä paikalla, moni ei kiinnitä siihen huomiota. Spöring oli kuitenkin aivan olennaisen tärkeä henkilö Cookin tutkimusmatkalla, Hautio muistuttaa.

Turkulainen oli ensimmäinen suomalainen Australiassa, ja hänellä on nimikkokatu Canberrassa.

Matka oli kuitenkin Spöringille kohtalokas, sillä hän kuoli matkalla tammikuussa 1771. Hänen hautapaikkanaan on Intian valtameri.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.