Pilvet leijuivat jokirantaan
ihmisten iloksi

TS/Jonny Holmén<br />Kuvanveistäjä Mika Natrin Pilvet-veistos sisältää yllätyksiä. Lämpimällä ilmalla se sumuttaa viilentävää vettä ja pimeällä se muodostaa jokivarteen valaistut pilvenmuotoiset portit.
TS/Jonny Holmén
Kuvanveistäjä Mika Natrin Pilvet-veistos sisältää yllätyksiä. Lämpimällä ilmalla se sumuttaa viilentävää vettä ja pimeällä se muodostaa jokivarteen valaistut pilvenmuotoiset portit.

KAISA KUJANPÄÄ

Aurajoen vartta elävöittää uusi taideteos. Kuvanveistäjä Mika NatrinPilvet koostuu kolmesta portinomaisesta teräsveistoksesta, joiden yläosat muodostavat kumpupilvien ääriviivat.

Ursininkadun päässä, Läntisen Rantakadun varressa sijaitseva taideteos on poikkeuksellinen, sillä se on Kiinteistö Oy Hotelli Marinan panos Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen ja Aurajokivarren elävöittämiseen.

- Olemme halunneet noudattaa Marina Palacen ja sen ympäristön rakentamisessa prosenttiperiaatetta muun muassa tämän teoksen muodossa. Halusimme myös lahjoittaa kaupunkilaisille ihmistä lähellä olevan, helposti lähestyttävän taide-elämyksen, toimitusjohtaja Jukka Nikkanen kertoi lauantaina teoksen julkistamistilaisuudessa.

- Vaikka teos on tarkoitettu kaikille, tulemme vastaamaan sen ylläpidosta, hän lisäsi.

Pilvet paljastanut maaherra Rauno Saari (sd) kiitteli puheenvuorossaan esimerkillistä mesenaattitoimintaa.

Apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala (kok) puolestaan totesi, että yksityinen yritys näyttää hyvää mallia myös Turun kaupungille, jonka pitäisi pystyä toteuttamaan prosenttiperiaatetta omissa hankkeissaan.

Kohti avaruutta

Kuvanveistäjä aloitti teoksen suunnittelun vuosi sitten haastavista lähtökohdista.

- Minua pyydettiin suunnittelemaan teos, joka on elämyksellinen, jossa on mukana vesi ja valo, ja joka on lisäksi kaupunkilaisia lähellä. Sen piti myös toimia luonnollisena päätteenä Ursininkadulle, ettei katu näytä jatkuvan joen toiselle puolelle. Halusin, että se on taiteellisesti arvokas, sillä sen paikkakin on arvokas, yksi Suomen tunnetuimmista kansallismaisemista, Mika Natri kuvailee.

- Koska paikalla on monia isoja rakennuksia, se vaati melko isoa teosta. Pieni veistos olisi näyttänyt alimitoitetulta. Sijoituspaikan maisema on kaupungissa olevaksi harvinaisen avara, enkä halunnut sulkea sitä. Vaikka veistokset ovat massiivisia, halusin jättää ne avoimiksi. Nyt Ursininkadulta näkee vielä joen.

Idea pilvistä syntyikin vedestä ja paikan avaruudesta.

- Avaruus jatkuu myös ylöspäin, joten halusin, että teos kurottaa sinne. Ajattelin yllämme kaartuvaa taivasta ja siellä purjehtivia pilviä, joista nämä kolme pilveä ovat laskeutuneet keskuuteemme, Natri kertoo.

Sumu viilentää kesällä

Pilviholvien lävitse ja niiden ympärillä voi kävellä. Vaikka pilvet liittyvät vesihöyryyn, on vesi mukana teoksessa myös oikeana sumuna.

- Teoksessa on liiketunnistin, joka käynnistää sumuttimen, kun sen läpi kävelee. Voisi kuvitella, että ainakin lapset ihastuvat teoksen tähän puoleen. Sumu on kuitenkin käytössä vain lämpimillä ilmoilla, sillä veistoksesta ei voi tehdä mitään luistinrataa, Natri sanoo.

Turun taideakatemiasta vuoden 2003 keväällä valmistunut Natri on aiemmin tehnyt veistoksia puusta, pronssista ja kivestä. Tällä kertaa materiaaliksi valikoitui teräs, koska se kestää vaihtelevia ja vaativia ulko-olosuhteita. Veistoksen ulkopinta on happoterästä.

- Teoksen sisällä on valo, joten se toimii myös pimeällä. Silloin teoksista muodostuu pilvenmuotoiset portit.

Mika Natri sai joen varresta käyttöönsä noin 12 metriä leveän tilan, joka jatkuu noin neljä metriä rinnettä alas. Siksi veistokseen kuuluu myös tarkkaan harkittu jalusta.

- Jalusta on porrastettu terassi, joka voi toimia istuin- tai levähdyspaikkana. Teoksesta voisikin tulla keidas, jossa ihmiset tapaavat, taiteilija toivoo.

Vehmaalta hiljattain takaisin Turkuun muuttanut kuvanveistäjä lupaa kierrellä teoksen ympärillä ja salakuunnella, miten teos otetaan vastaan.

Taideteoksen tekninen viimeistely tehdään vasta paljastamisen jälkeen, koska korkeimmillaan 4,5-metrinen teos haluttiin pystyttää paikalleen yllätyksenä. Sillä haluttiin yllättää myös Marinan hotellirakennuksen omistaja, Salmela-yhtiöiden toimitusjohtaja Heikki Salmela , jonka lähestyvillä 60-vuotispäivillä oli osansa veistoksen syntyyn.

TS/Jonny Holmén<br />Marina Palace antoi kaupunkilaisille kohtaamispaikkana toimivat kumpupilvet ja se huolehtii taideteoksen valaistuksesta ja muusta ylläpidosta jatkossakin.
TS/Jonny Holmén
Marina Palace antoi kaupunkilaisille kohtaamispaikkana toimivat kumpupilvet ja se huolehtii taideteoksen valaistuksesta ja muusta ylläpidosta jatkossakin.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.