Turussa merkittävä lasimaalausten keskittymä

TS/Veikko Wahlroos<br />Paula Virtasen työympäristöä Hamburger Börsissä hallitsevat Willy Baerin lasimaalaukset.
TS/Veikko Wahlroos
Paula Virtasen työympäristöä Hamburger Börsissä hallitsevat Willy Baerin lasimaalaukset.

IINA ANTINLUOMA

- Maastamme puuttuu corpus-tyyppinen eli tieteellisesti laadittu, kuvitettu kokoomateos arkkitehtuuriin kiinteästi liittyvästä, eri ajoilta peräisin olevasta lasimaalaus- ja lyijylasityökannasta, sanoo taidehistorioitsija Christian Hoffmann .

Turku ansaitsisi hänen mielestään oman kokoomateoksensa, sillä maamme uudemman lasimaalaustaiteen juuret löytyvät täältä.

- Yhtenäinen jatkumo ulottuu aina 1870-luvulta, venäläis-suomalaisen taiteilijan Wladimir Swertschkoffin suunnittelemista Turun tuomiokirkon yhä säilyneistä lasimaalauksista Hannu Konolan vuonna 1994 Maarian kirkkoon valmistuneeseen alttari-ikkunaan.

Lasimaalaustaidetta ja etenkin amerikkalaisperäisen lyijylasityön (ns. Tiffany-töiden) läpimurtoa Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tutkineen Hoffmannin mukaan taidelajiin ei ole tähän asti juuri kiinnitetty huomiota maamme taidehistoriaa koskevissa yleisesityksissä.

Pikemminkin lasimaalauksia on arvotettu rakennusten dekoratiivisena elementtinä, vaikka aikanaan niiden suunnittelijat, esimerkiksi Albert Edelfelt , Magnus Enckell , Hugo Simberg sekä Juho Rissanen , halusivat korostaa taidelajin itsenäistä luonnetta.

-  Turku oli Helsingin ja Tampereen ohella uudistuneen taidelajin keskus Suomessa, Hoffman huomauttaa.

Opiskellessaan 1980-luvulla hän koki yllätyksenä, että sekä lasimaalaustaide että Turussa vuosina 1902-1915 työskennelleen, alansa kotimaisiin uranuurtajiin kuuluneen Willy Baerin lyijylasituotanto oli vailla tieteellistä perustutkimusta. Ensin kartoittamaton alue innosti Hoffmannin tekemään aiheesta pro gradun. Viime vuonna valmistunut jatkotutkimus lasimaalauksen uudesta noususta Suomessa sata vuotta sitten nostaa särkymiselle altista taidemuotoa esiin osana kansallista kulttuuriperintöä.

Myös Willy Baerin tuotanto eri puolilla maata on tutkimuksen myötä saanut uutta valtakunnallistakin huomiota osakseen.

Lasimaalauksia sakraalirakennuksissa on dokumentoitu Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksella, mutta profaanien rakennusten osalta työ on tutkijan mukaan vielä pääosin tekemättä. Turkulaisen corpuksen laatimisesta saattaa muodostua Hoffmannin seuraava haaste.

Opalisoivaa lasia ja katedraalilasia

Monet Willy Baerin (1875-1961) taideteollisen ateljeen keskeisistä ja Turkuun valmistuneista töistä ovat säilyneet, vaikka esimerkiksi hänen Mikaelinkirkkoon valmistamansa kuori-ikkunoiden lyijylasityöt särkyivät tammikuussa 1940, kun Portsaa pommitettiin. Sen sijaan lehterien ja pääsisäänkäynnin yläpuolen ikkunoiden lyijylasityöt säilyivät ehjinä.

Sittemmin kuorin uudet, Hilkka Toivolan (1909-2002) suunnittelemat lasimaalaukset vihittiin käyttöön vasta vuonna 1953.

- Baer hyödynsi lyijylasitöissään ensisijaisesti sekä amerikkalaistyyppistä, opalisoivaa lasia että huokeampaa, yksiväristä ja pinnaltaan epätasaista katedraalilasia, joka läpäisee valoa paremmin.

- Yksi taiteilijan hienoimmista lyijylasi-ikkunoista nähdään Yliopistonkadun ja Käsityöläiskadun kulmatalossa, jossa taidokkaat lyijylasityöt ovat olennainen osa rakennuksen julkisivun ilmettä, Hoffmann kertoo.

Turun vanhan kauppaopiston (Aurakatu 11) pääportaikon ikkuna on kooltaan suurimpia Baerin valmistamia töitä. Se on valmistettu katedraali- ja opalisoivasta lasista. Turun kaupungin vaakunan lisäksi siinä ilmennetään kaupan ja teollisuuden tunnuskuvia.

- Baerin varhaistuotantoa leimaa belgialais-ranskalaiselle art nouveaulle ominainen siron taipuisa viivatyyli, joka on meillä lyijylasitöissä harvinainen.

- Myöhemmin töissä havaitsee itävaltalaisen "wienerjugendin" muotokieleen perustuvia geometrisiä aiheita eloperäisten kukka- ja kasviaiheiden muuttuessa samalla tyylitellymmiksi.

Kaupungissa on säilynyt Hoffmannin mukaan kaikkiaan parikymmentä kohdetta, joihin Willy Baerin yritys toimitti viime vuosisadan alussa korkealaatuisia lyijylasitöitä. Yhtenä parhaiten säilyneistä kokonaisuuksista hän mainitsee hotelli-ravintola Hamburger Börsin ikkunat.

Taiteilijan tytär, musiikinopettaja Inge Lydecken on lahjoittanut isänsä kirjallisen jäämistön, seitsemänsataa käsinkirjoitettua vihkoa Åbo Akademin kirjastolle.

TS/Jari Laurikko<br />Tutkija Christian Hoffmann on perehtynyt vanhan kauppaopiston portaikon 1900-luvun lasimaalauksiin, Aurakatu 11.
TS/Jari Laurikko
Tutkija Christian Hoffmann on perehtynyt vanhan kauppaopiston portaikon 1900-luvun lasimaalauksiin, Aurakatu 11.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.