Kulttuuri

Suosikkeja ja harvinaisuuksia

TS/
TS/

Sibeliuksen yksinlaulut lukeutuvat etenkin suomalaisen musiikin piirissä kaikkein eniten levytettyyn kirjallisuuteen. Niinpä esimerkiksi sellaiset kestosuosikit kuin Den första kyssen , Var det en dröm? ja Demanten på marssnön on saatavilla kymmeninä taltiointeina eri vuosikymmeniltä.

Toiselta puolelta on huomattava, että Sibeliuksen laulutuotannosta ei ole olemassa montakaan kokonaislevytystä, ja että hänen harvinaisimpia numeroitaan on vasta viime aikoina alettu saattaa taltioituun muotoon.

Tilanne sisältää aivan varmasti vääristymän - parinkymmenen hitin lisäksi Sibelius sävelsi monia hienoja yksinlauluja, vaikkei hänen tuotantonsa kokonaisuudessaan tällä alalla olisikaan erityisen kiintoisia.

Nuorta eloisuutta

Taidekeskus Salmelan Sibelius-levyllä mestarin lauluja tulkitsevat Merikanto-kilpailun menestyjät viime vuosilta, vuoden 2001 voittaja Tommi Hakala sekä vuoden 2005 kärkikolmikko Essi Luttinen, Jussi Ziegler ja Ilona Jokinen.

Hyviltä ja nuorekkaan eloisilta esitykset kuulostavat. Luttinen tekee musiikkia sielukkaasti ja hänen äänensä tuntuu toimivan vähä vähältä yhä joustavammin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Zieglerin ääni on kohdin lievästi nasaali ja hänen fraseerauksensa hiukan kulmikasta, mutta esimerkiksi Svarta rosoriin hän saa komeasti draamaa.

Jokisen sopraano on luonteva, muttei vielä kokonaan vapautunut. Laulamisessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja jos tekniikka vaatii liikaa huomiota, se on tulkinnasta pois.

Hakalan osuutena levyllä ovat Sibeliuksen suomenkieliset laulut. Hänen tulkintansa on ylivoimaisen huolellista ja pohdittua kaikkia fraseerauksen detaljeja myöten.

Levyn ryytinä on pari duettoa, joita harvemmin kuulee, Tanken Runebergin ja Autrefois Hjalmar Procópen sanoihin.

Kultaan valettua kauneutta

Soile Isokoski on taltioinut Sibeliuksen merkittävimmät orkesterilaulut Ondinelle Leif Segerstamin johtaman Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Jos tähtisopraanomme on onnistunut oopperan puolella rikkeettömästi valitsemaan rooleja, jotka istuvat hänelle kuin hansikas käteen, tässäkin on yksi ohjelmiston alue, josta voi sanoa samaa.

Sibeliuksen suurimmat laulut, kuten Luonnotar , Höstkväll ja På verandan vid havet vaativat suuren äänen - mutteivät yhtään sen suurempaa kuin mihin Isokosken volyymirahkeet riittävät.

Esimerkiksi sellaisten äänitykkien kuin Kirsten Flagstad ja Birgit Nilsson tulkitsemat Sibelius-numerot ovat minulle suuresti mieleen, mutta Isokosken lyyrisempi ote ja hienonhieno herkkyys tekevät myös mykistävän vaikutuksen.

Siksipä esimerkiksi Luonnottaren hienosyinen luonnonmystiikka ja På verandan vid havet -laulun sisäänpäin kääntynyt draama tulevat esiin niin totaaliseen kauniina, kuin kultaan valettuina.

Sibelius itse orkestroi osan tärkeimmistä lauluistaan, edellä mainittujen lisäksi Soluppgångin ja Arioson , kaikki hienostunein värein ja musiikin melodis-harmonista maailmaa tukien. Säveltäjän vävy, kapellimestari Jussi Jalas sovitti myös lukuisia numeroita, ja ne ovat niinikään laatutavaraa.

Leif Segerstamin johtama Helsingin kaupunginorkesteri osaa asiansa niin kuin suomalaisen orkesterin Sibeliuksen musiikkia tulkitessaan pitääkin.

Italialaisin värein

Hannu Jurmulla on upean italialaissävyinen tenori, jossa on parhaimmillaan jussibjörlingmäinen soundi. Sibeliuksen tulkitsemiseen se istuu vallan mainiosti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tilanne on mielenkiintoinen, sillä tiettävästi Sibelius piti nimenomaan Björlingin tavasta tehdä hänen laulujaan - vuolaasti, laveasti, pitkälinjaisesti, kuin aarioita. Jurmun lähestymistapa tuntuu olevan samalainen.

Jurmun ja Jouni Someron Sibelius-levyä värittävät lukuisat harvinaisuudet, muun muassa Första kyssenin ja Säv, säv, susan varhaisversiot sekä Karjalan osa , Siltavahti , Finlandia -hymni erityisen komea Jääkärimarssi yksinlauluversiona.

Muutamien laulujen tempovalinnat eivät ole erityisen toimivia, esimerkiksi Var det en dröm? ja Demanten på marssnön ovat liian hitaita. Jurmu fraseeraa huolellisesti, minkä lisäksi pianon ja laulun synkroni on esimerkillinen. Vokaalit kuulostavat muutamin kohdin liian suomalaisilta.

MATTI LEHTONEN

• Jean Sibeliuksen laulumusiikkia . Tommi Hakala, baritoni, Essi Luttinen, mezzosopraano, Jussi Ziegler, baritoni, Ilona Jokinen, sopraano, Auri Paunonen, piano, Kristian Attila, piano. Taidekeskus Salmela.

• Sibelius: Luonnotar, Orchestral Songs . Soile Isokoski, sopraano, Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Leif Segerstam. Ondine.

• Jean Sibelius: Lauluja . Hannu Jurmu, tenori, Jouni Somero, piano. Naxos.

TS/
TS/
TS/
TS/