Islannin kirjailija

TS/Timo Jerkku
TS/Timo Jerkku

KAISA KUJANPÄÄ

- Kun olin nuori, suosikkejani olivat Halldór Laxness ja saagat, Islannin ehkä kuuluisin nykykirjailija Hallgrímur Helgason tunnustaa.

Hänen Islannin kirjailija -teoksensa sai alkunsa, kun kansallisikoni kuoli vuonna 1998.

- Laxnessin kuoleman jälkeen näin unen, että hän makasi niityllä pukeutuneena tyylikkääseen kolmiosaiseen pukuun kuin hautajaisissa. Sitten paikalle tuli pieni poika, joka tökki hänet hereille. Heräsin siihen ja ajattelin, että poika oli kuin suoraan eräästä Laxnessin kirjasta. Siitä sain idean tarinaan, jossa vanha kirjailija kuolisi ja heräisi kuolemansa jälkeen elämään omassa kirjassaan.

- Sanotaan, että kirjailija elää työssään. Tässä tarinassa se otetaan kirjaimellisesti. Kirjailijahan joutuu elämään painajaiseensa, sillä hän on kirjoittanut tapahtumat, ihmiset ja heidän välisensä keskustelut.

Kirjassa Laxnessia muistuttava henkilö on kirjailija Einar J. Grímsson ja hän herää teoksesta, joka muistuttaa Laxnessin Nobel-palkittua, köyhästä talonpojasta kertovaa kirjaa Läpi harmaan kiven .

Islannin kirjailijassa on oikeastaan kolme kirjaa. Se on tarina kirjailijasta, joka herää omassa kirjassaan. Toisaalta se on tämän kirjailijan elämäkerta ja kolmanneksi siinä on vielä kirja, josta kirjailija herää. Siinä saa kolme kirjaa yhden hinnalla.

Kirja ei kuitenkaan ole Laxnessin elämäkerta.

- Vähän samaan tapaan kuin Dante Jumalaisessa näytelmässä käytän Laxnessia henkilönä, joka johdattaa yksityiseen helvettiin ja paratiisiin, Helgason kuvailee.

Kirjailija päätyy elämän ja kuoleman sekä toden ja sepitelmän rajoille.

Laxness on pyhitetty

Islannissa kirjasta nousi kohu, sillä sitä luettiin Laxnessin elämäkertana.

- Kirjan julkaisemisen jälkeen keskustelu pyöri vain yhden kappaleen ympärillä. Siinä kirjailija, joka on kommunisti, kelaa elämäänsä, katuu ja miettii, mikä meni pieleen.

Helgasonia syytettiin kirjailijan häpäisemisestä, mutta hänen mukaansa kirja oli vain kimmoke, joka yllättäen avasi padon.

- Kun Berliinin muuri murtui, Islannissa ei keskusteltu kommunismista ja sen perinnöstä, vaan kaikki katosi yhdessä yössä. Sitä keskustelua ei käyty ennen kuin kirjani julkaistiin. Sen jälkeen elämä jatkui taas normaalisti.

- Kukaan ei myöskään ollut kritisoinut Laxnessia sen jälkeen, kun hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1955. Hän on islantilaisille pyhä kirjailija. Tiedän sen, sillä seuraava kirjani oli komedia Jumalasta, eikä siitä noussut skandaalia. Jumala ei ollut islantilaisille niin pyhä kuin Laxness.

Pamelasta lampaisiin

Helgason vieraili vuoden 2000 Turun kirjamessuilla, kun vuonna 1996 Islannissa ilmestynyt 101 Reykjavik suomennettiin. Teos oli kirjailijan kolmas, ja se oli vuoden 1999 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana ja sen pohjalta tehty elokuva valmistui vuonna 2000.

Reykjavikin keskustan postinumerosta nimensä saaneen romaanin päähenkilö, 33-vuotias poikamies Hlynur asuu äitinsä helmoissa ja kuluttaa aikansa baareissa ja pornoleffojen parissa. Hän määrittelee hinnan kaikille näkemilleen naisille - kallein on Pamela Anderson , 4 700 000 kruunua.

Vuonna 2001 Islannissa ilmestynyt Islannin kirjailija onkin sitten kaikkea muuta. Kirja sijoittuu 1950-luvun maalaismaisemaan, syrjäiselle seudulle lampaiden keskelle. Helgason on muuttanut tyyliään aina kieltä myöten. Siinä missä 101 Reykjavik oli slangia, Islannin kirjailijassa kieli on hienostunutta.

- Kirja oli ehkä kustantajille vaikea pala nielaistavaksi. On helpompi kustantaa esimerkiksi dekkarikirjailijoita, jotka kirjoittavat aina samanlaisen tarinan ja jopa samanlaisia henkilöitä. Silloin ihmiset tietävät, mitä he saavat. Minusta sen sijaan ei koskaan tiedä. En halua jämähtää yhteen tyyliin.

- Minussa saa ainakin kolme kirjailijaa yhden hinnalla.

Outsiderin nousukausi

101 Reykjavikin Hlynur tuijottaa telkkarista pornoleffojen lisäksi myös pakistanilaisia uutisia nähdäkseen, onko Islanti mahtunut niissä kartalle. "Tuntuu jotenkin hyvältä kun asuu saarella jota ei näy maailmankartalla. Outsider. Me emme ole mukana. Me vain katselemme elämänmenoa mutta kukaan ei näe meitä", Hlynur pohtii.

Hallgrímur Helgasonin mielestä Islannin sijainti on sopiva ja hän pitää maastaan muutenkin.

- Tällä hetkellä Islannissa eletään nousukautta sekä taloudessa että kulttuurielämässä. Yhtäkkiä islantilaisilla on rahaa, ja talouden ja kulttuurin menestys kulkevat käsi kädessä. Mielestäni ansaitsemme kulttuurin kukoistuksen, sillä siinä suhteessa maamme on kärsinyt nälkää. Meillä ei ollut omaa kulttuurielämää ennen 1900-lukua, joten meillä on vielä aloittelijan energiaa, Helgason sanoo.

Samalla romuttuu kuvitelma, että hän ajattelisi kuin Islannin kirjailijan päähenkilö, joka pähkäilee syntyneensä huonolle vuosisadalle, 1900-luvulle, joka on "Vuosisata, joka synnytti Hitlerin mutta tappoi jumalan."

- Ihmiset usein kuvittelevat, että kirjojeni henkilöt ovat kaltaisiani. Se oli hankalaa varsinkin Reykjavik 101 :n ilmestymisen jälkeen. Joissakin henkilöissä voi olla piirteitäni, mutta toiset ovat vastakohtiani. Onneksi nyt olen kirjoittanut niin paljon, että lukijat ovat menneet sekaisin.

Kolme runoilijaa

47-vuotiaan Helgasonin esikoisromaani Hella kertoi 14-vuotiaasta tytöstä, kakkosromaani lahjattomasta naistaiteilijasta. Viime vuonna ilmestynyt, kirjailijan kuudes romaani Rokland kertoo Pohjois-Islannissa asuvasta yksinäisestä kapinallisesta, joka ratsastaa Reykjavikiin ja aikoo tehdä vallankumouksen.

- Sen päähenkilö on vihainen mies, joka uskoo, että yhteiskunta on ajautunut väärille raiteille. Se on liian materialistinen ja kadottanut henkensä. Kirja muistuttaa ehkä hieman Reykjavik 101 :tä, mutta päähenkilö on Hlynurin vastakohta. He ovat kuin saman kolikon eri puolet, toinen oli epäaktiivinen ja toinen on aktiivinen.

Seuraava kirja on suunnitteilla, mutta sitä pitää vielä odottaa.

- Tänä vuonna sain lapsen, tai oikeastaan kaksi, joten olen pitänyt vapaata työstäni.

Helgason on myös kokenut lavarunoilija ja hän ottaakin mittaa virolaisista ja suomalaisista kollegoistaan Manillassa lauantai-illalla.

- Minussa saa kolme runoilijaa yhden hinnalla. Yksi runoilijaminäni on hauska. Rakkausrunoja ja runoja esimerkiksi tyttärilleni kirjoittaessani olen vakava. Kolmas on vihainen.

Turun runomaaottelussa näistä runopersoonista kuullaan ainakin kahta - toinen vetää Ice-T:n inspiroiman islantilaisräpin ja toinen runoilijan ainoan englanninkielisen runon.